Käsityökasvatus varhaiskasvatuksessa
Koskela, Essi; Kämäräinen, Saana (2020-05-19)
Koskela, Essi
Kämäräinen, Saana
E. Koskela; S. Kämäräinen
19.05.2020
© 2020 Essi Koskela, Saana Kämäräinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212133
Tiivistelmä
Tarkastelemme tässä kandidaatintutkielmassamme aiempia tutkimuksia käsityökasvatuksesta kasvatusinstituutiossa. Johtuen tutkimuskirjallisuuden niukkuudesta liittyen käsityökasvatukseen varhaiskasvatuksessa päädyimme tarkastelemaan käsityökasvatusta peruskoulun alkuopetuksen kautta. Tutkimme tutkimuksessamme, mitä käsityökasvatus on ja kokoamme tietoa siitä, mitä yhteneväisyyksiä on havaittavissa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen käsityökasvatuksessa asiakirjojen kautta.
Tutkimuksemme tyyppi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollistaa luomaan laajan kuvan käsiteltävästä aiheesta ja kuvailee aiheen kehityskulkua ja historiaa. Tutkimusmenetelmänä käytämme aineiston keruuta aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta sekä kasvatusta ja opetusta ohjaavista asiakirjoista.
Tutkimuksessamme nousi esille käsitteitä, kuten yhteinen ja monimateriaalinen käsityö, sekä kokonainen ja ositettu käsityö, jotka tulevat esille Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, mutta ovat nähtävillä osittain myös Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkimuksemme pohjalta näemme, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käsityökasvatuksessa pyritään pitkälti samoihin asioihin kuin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kuitenkin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät hyvin paljon tarkemmin käsityökasvatuksen toteutuksen.
Tutkimuksessamme nousi esille, että käsityökasvatus on merkittävää lapsen kehitykselle, kasvamiselle ja oppimiselle. Käsityössä ei ole tärkeää vain lopputuloksena syntynyt tuotos, vaan sen aikaansaamat kokemukset, tulkinnat ja merkitykset. Käsityökasvatus toimii muiden oppiaineiden tapaan kasvatuksen välineenä, joka kehittää kokonaisvaltaisesti ihmistä. Käsityökasvatuksella pystytään kehittämään lasten emotionaalisia, sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä kognitiivisia, kulttuurisia ja kehollisia taitoja. Käsityökasvatuksen tavoitteena on herättää lasten innostus kädentaitojen harjaannuttamiseen ja sen käyttämiseen tulevaisuudessakin.
Tutkimuksessamme käytimme aineistoja monipuolisesti eri vuosikymmeniltä, minkä ansiosta tutkimuksemme sisältää kattavasti käsityökasvatuksen eri näkökulmia. Alkuopetuksessa käytössä olevat menetelmät ovat hyödynnettävissä myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Tutkimuksemme tyyppi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollistaa luomaan laajan kuvan käsiteltävästä aiheesta ja kuvailee aiheen kehityskulkua ja historiaa. Tutkimusmenetelmänä käytämme aineiston keruuta aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta sekä kasvatusta ja opetusta ohjaavista asiakirjoista.
Tutkimuksessamme nousi esille käsitteitä, kuten yhteinen ja monimateriaalinen käsityö, sekä kokonainen ja ositettu käsityö, jotka tulevat esille Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, mutta ovat nähtävillä osittain myös Varhaiskasvatussuunnitelman ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkimuksemme pohjalta näemme, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käsityökasvatuksessa pyritään pitkälti samoihin asioihin kuin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kuitenkin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät hyvin paljon tarkemmin käsityökasvatuksen toteutuksen.
Tutkimuksessamme nousi esille, että käsityökasvatus on merkittävää lapsen kehitykselle, kasvamiselle ja oppimiselle. Käsityössä ei ole tärkeää vain lopputuloksena syntynyt tuotos, vaan sen aikaansaamat kokemukset, tulkinnat ja merkitykset. Käsityökasvatus toimii muiden oppiaineiden tapaan kasvatuksen välineenä, joka kehittää kokonaisvaltaisesti ihmistä. Käsityökasvatuksella pystytään kehittämään lasten emotionaalisia, sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä kognitiivisia, kulttuurisia ja kehollisia taitoja. Käsityökasvatuksen tavoitteena on herättää lasten innostus kädentaitojen harjaannuttamiseen ja sen käyttämiseen tulevaisuudessakin.
Tutkimuksessamme käytimme aineistoja monipuolisesti eri vuosikymmeniltä, minkä ansiosta tutkimuksemme sisältää kattavasti käsityökasvatuksen eri näkökulmia. Alkuopetuksessa käytössä olevat menetelmät ovat hyödynnettävissä myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]