JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten SMP:n puolue-eliitin kannat EEC-vapaakauppasopimuksesta ja siihen liittyneistä laeista esitettiin puolueen lehdessä Suomen Uutiset. Lehti toimii tämän työn pääasiallisena lähteenä. Yleisen suhtautumisen ja retoriikan lisäksi tarkastellaan myös, miten puolueen käyttämä retoriikka sopii Cas Müdden määritelmään populistisesta radikaalioikeistosta. Tarkoituksena on näin hahmottaa SMP:n Euroopan integraatioon liittyvien käsitysten historiaa.

Tärkeimmät vapaakauppasopimukseen liittyvistä laeista olivat presidentti Kekkosen valinta poikkeuslailla 1973 ja vuosien 1973–1974 aikana säädetyt suojalait. SMP vastusti näitä kaikkia, käyttäen hyvin värikästä retoriikkaa. Näiden lakien yhdistäminen EEC-sopimukseen nähtiin puolue-eliitin toimesta jopa esteenä koko vapaakauppasopimukselle, mutta lopulta sopimuksen hylkäämisen haitat nähtiin suuremmiksi kuin hyväksymisen. Tutkimus jakautuu kolmeen päälukuun, joissa ensimmäiseksi käsitellään sopimuksen neuvotteluvaihe, sitten poikkeuslaki ja lopuksi suojalait. Työn otsikko ”monopolien ja kollektivismin puristuksessa” tulee Suomen Uutisissa käytetystä ”aihetunnisteesta”, joka esiintyi lehdessä usein ja kuvaa hyvin puolueen retoriikkaa.

Lehdessä esiintyneet kannat kulkivat aina hyvin johdonmukaisesti johonkin suuntaan, mutta kesken tutkittavan ajankohdan puolue hajosi kahtia. Suurin osa eduskuntaryhmästä siirtyi tukemaan poikkeuslakia uudessa puolueessa. Veikko Vennamo jatkoi taistelua viiden muun kansanedustajan kanssa, jotka lehden perusteella olivat lähellä hänen linjaansa. Suojalakien käsittelyssä käytettiin paljon äärimmäisiä ilmaisuja, joissa julistettiin suomalaisen poliittisen järjestelmän kuolemaa. Suojalakeihin yritettiin liittää mahdollisimman negatiivisia mielikuvia ja ne haluttiin määritellä kiristyslaeiksi, kurilaeiksi ja niin edelleen. Puolue-eliitti syyttikin niin muita puolueita, mediaa kuin etujärjestöjä kansan pettämisestä. Eliitin linja oli näin erittäin antielitistinen, ja sitä kautta populistinen.

Lopulta tärkeimpiä asioita SMP:n eliitille EEC-asiassa olivat, miten vapaakauppasopimuksen hyödyt ja haitat saatiin jaettua oikeudenmukaisesti ja miten se vaikutti Suomen puolueettomuuspolitiikkaan. Näin SMP:ssä nativismi jäi sen verran vähäiseksi, ettei se sovi Müdden määritelmään populistisesta radikaalioikeistosta. Läheisempi vertailukohta on oikeistopopulistinen Tanskan edistyspuolue, mutta senkin talouspolitiikka näyttää olleen SMP:tä oikeistolaisempaa.