JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Luisa Valenzuelan Strange Things Happen Here on 26:sta novellista koostuva kokoelma, joka kertoo poikkeuksellisista olosuhteista Argentiinassa vuonna 1975. Novelleissa kuvataan murhia, kidutusta, pidätyksiä, raiskauksia, sensuuria, propagandaa ja kaikkialle levinnyttä pelon ilmapiiriä. Tutkielmassani analysoin, millainen novellien kuvaama yhteiskunta on, millaisia poliittisen väkivallan muotoja novelleissa esiintyy, millä kirjallisilla keinoilla poliittista väkivaltaa kuvataan ja mitä yhtymäkohtia novelleilla on Argentiinassa vallinneeseen todellisuuteen.

Poliittisella väkivallalla tarkoitetaan muun muassa sissi- ja puolisotilaallisia konflikteja, poliittisesti motivoituneita salamurhia ja seksuaalista väkivaltaa sekä aseistettuja konflikteja puolueiden välillä. Olennaista on, että väkivaltaisilla teoilla pyritään vaikuttamaan poliittisesti. Poliittinen väkivalta käyttää uhreja instrumentaalisesti: varsinainen väkivallan uhri on keino levittää kauhua suurempaan kohderyhmään, jonka on pelon myötä pakko harkita käytöksensä muuttamista.

Novellin kirjoitushetkellä Argentiinassa elettiin kriisin hetkiä. Sissiryhmät tekivät pommi-iskuja, murhia ja kidnappauksia samaan aikaan kun valtio sorti kansaa poikkeuslain turvin. Poikkeuslaki mahdollisti pidätykset ilman syytteitä. Lisäksi valtion tukema järjestö AAA kylvi kauhua murhaamalla ihmisiä ja pidätyskeskuksissa kidutettiin ihmisiä. Viralliseen tietoon ei voinut luottaa, sillä Perónin propaganda oli suunnitelmallista ja lehdistöä sorrettiin vahvasti.

Yhdessä luettuna novellit muodostavat kuvan yhteiskunnasta, jossa väkivalta ja sorto ovat arkipäivää. Novelleissa kuvataan poliittisen väkivallan fyysisiä ja seksuaalisia muotoja: novelleissa esiintyy murhia, kidutuksia ja raiskauksia. Sekä sissiryhmille että valtion toimijoille tyypillistä väkivaltaa kuvaillaan, mutta valtionterrorismi saa teoksessa suuremman huomion. Pelon ilmapiiri on niin läpitunkeva, ettei novellien hahmojen tarvitse edes itse olla todistamassa väkivaltaa kokeakseen kauhua. Novellien hahmot ovat pelon myötä sisäistäneet ajatus- ja käytösmalleja, joita noudattamalla pyrkivät selviytymään.

Novellien maailmassa väkivalta on arkipäiväistä, mikä näyttäytyy lukijalle absurdina. Tämä päälaelleen kääntyminen tuo ilmi novellien yhteiskunnan poikkeuksellisen tilan. Ironia alleviivaa tapahtumien järjettömyyttä. Novelleissa käytetään paljon myös metaforia ja allegorioita, joiden avulla sanotaan asioita, jotka eivät sensuurin vuoksi olisi ehkä muuten mahdollisia. Valenzuelan käyttämät keinot ovat etäännyttäviä, ja lukijalta vaaditaan omaa aktiivisuutta kokonaiskuvan muodostamiseksi. Novellimuodolla Valenzuela pystyy kuvaamaan Argentiinan poliittista väkivaltaa monesta eri näkökulmasta. Novellien kokoaminen yhteen viimeisessä novellissa ”The Place of It’s Quietude” sinetöi teoksen roolin Argentiinan allegoriana.