JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatintyön tavoitteena on kuvata, mitä motivationaalinen haavoittuvuus tarkoittaa, miten sen voi tunnistaa ja miten haavoittuvaa oppilasta voidaan tukea. Työ on tehty luokanopettajan näkökulmasta luokanopettajille kuvaamaan sitä, miksi psykologian tuntemus työssämme on merkityksellistä ja miksi psykologian opinnot opinnoissamme olisivat tärkeitä.

Kirjallisuuskatsauksen aineistona on hyödynnetty motivaatioon liittyvää tutkimustietoa usealta vuosikymmeneltä. Katsauksen rajaus on suoritettu näkökulma ja kohderyhmä huomioiden siten, että ainoastaan tutkimukselle olennainen tieto on tiivistetty lopulliseen muotoon.

Katsauksen perusteella voidaan sanoa, että motivationaalinen haavoittuvuus merkitsee taipumusta käyttää maladaptiivisia selviytymiskeinoja oppimistilanteessa. Maladaptiiviset keinot ovat motivationaalisia suuntautuneisuuksia, jotka perustuvat minän suojelemiseen tai sosiaaliseen riippuvuuteen ja jotka johtavat tehtävän välttelemiseen.

Motivationaalista haavoittuvuutta voi olla hankala tunnistaa, sillä se voidaan sekoittaa esimerkiksi diagnosoituihin käyttäytymisen häiriöihin, joten keskiössä on opettajan aktiivisuus ja oppilastuntemus. Eräitä merkkejä haavoittuvuudesta ovat toistuva luovuttamisherkkyys ja avuttomuus sekä vaihtoehtoisen tekemisen valitseminen eli tehtävien välttäminen. Haavoittuvuuden on havaittu olevan yhteydessä heikkoihin oppimisen perustaitoihin ja erityisenä riskiryhmänä pysyvälle haavoittuvuudelle ovat oppimisvaikeuksista kärsivät lapset. Haavoittuvaa oppilasta tuetaan kasvattamalla motivationaalista resilienssiä, joka on haavoittuvuuden vastakohta eli kyky palautua vastoinkäymisistä ja kyky säilyttää sitoutuminen tehtävää kohtaan. Tukeminen onnistuu parhaiten kohottamalla lapsen minäpystyvyyttä ja tarjoamalla mahdollisuuksia tyydyttää psykologiset perustarpeet.

Työn perusteella voidaan todeta, että samalla kun suomalaislasten luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät vuosi vuodelta, myös motivationaalisesti haavoittuvien yksilöiden määrä on vaarassa kasvaa. Ilman varhaista tukiopetusta ja vastuullista perustaitojen opettamista alkuopetuksessa yhä useampi lapsi on myöhemmin alttiimpi hyvinvoinnin uhille.