JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

This paper examines the way protest movements operate online with the help of hashtags. By focusing on two social justice movements in particular, #BlackLivesMatter and #MeToo, the different purposes for employing these certain hashtags are explored in detail. This is done by collecting tweets posted on Twitter alongside the two hashtags and conducting a detailed analysis of the texts in order to assess the different purposes for which the hashtags are used.

Since this study is focused on the online landscape, the theoretical background is rooted in digital interaction; the methodology employed in the actual data analysis is critical discourse analysis, and more specifically, digital discourse analysis. Although activism has shaped society for centuries, the emergence of the internet and social media has brought a new dimension to the way protest movements spread their message and gather new supporters. In order to give a sense of the historical weight behind both #BlackLivesMatter and #MeToo, work done by activists from earlier generations is discussed through examples from American society in the post-war era, specifically from the point of view of the civil rights movement and second-wave feminism.

Some of the research questions this paper attempts to address are: for what purposes are the #BlackLivesMatter and #MeToo hashtags most often employed on Twitter? Do people tend to comment on the issues and ideologies represented by the hashtags, or are they more likely to employ the hashtags in completely unrelated tweets? What kind of linguistic or rhetorical practices are used in the tweets in connection with the hashtags? Through these research questions, this study examines the way Twitter users participate in the creation and progression of these two hashtag movements. The purpose of examining the topic of hashtag activism is to better understand how the use of social media affects the way protest movements work, and — in a wider scope — how online activism affects society itself.

Findings made from the data suggest that the #BlackLivesMatter and #MeToo hashtags are mainly used for sharing messages that support the movements and their ideologies, while tweets that criticize the movements occur less often. The hashtags are often employed for framing news stories in from different perspectives to highlight injustices in society; this suggests that Twitter is used as a tool to rewrite or retell stories from media outlets in a way that highlights the unique experiences of certain societal groups. Another clear purpose for employing the hashtags is to use them in completely unrelated tweets, possibly as a tool to attract attention. This suggest that when a hashtag becomes widely known, its original purpose may become trivialized.

Tiivistelmä

Tämä työ tutkii tapaa, millä protestiliikkeet toimivat netissä hashtagien avulla. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi yhteiskunnallista protestiliikettä, #BlackLivesMatter ja #MeToo, sekä ne eri syyt, joiden vuoksi Twitterin käyttäjät hyödyntävät näitä hashtageja twiiteissaan. Tutkimus suoritetaan keräämällä twiitteja, joissa on käytetty edellä mainittuja hashtageja, ja suorittamalla yksityiskohtainen analyysi niiden kielestä; näin voidaan suorittaa päätelmiä niistä eri tarkoituksista, joiden vuoksi ihmiset jakavat twiitteja joissa esiintyy hashtag #BlackLivesMatter tai #MeToo.

Koska tämä työ keskittyy nettiin ja sosiaaliseen mediaan, sen teoreettinen tausta kumpuaa digitaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksista. Analyysin suoritusta varten käytössä on kriittinen diskurssianalyysi, ja myös digitaalinen diskurssianalyysi. Vaikka netissä toimivat protestiliikkeet ovat hyvin uusi ilmiö, kansalaisliikkeillä on hyvin pitkä historia. Koska tämä tutkimus koskee amerikkalaisia protestiliikkeitä, niiden taustaa käydään läpi historiallisten esimerkkien avulla: #BlackLivesMatter -liikkeen taustaa tutkitaan Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen kautta, kun taas #MeToo -liikettä tarkastellaan toisen aallon feminismin näkökulmasta.

Tämä työ pyrkii vastaamaan muun muassa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mihin tarkoituksiin #BlackLivesMatter ja #MeToo hashtageja käytetään Twitterissä? Kommentoivatko ihmiset yleensä twiiteissaan protestiliikkeiden tavoitteita ja tarkoitusperiä, vai käytetäänkö hashtageja yleisemmin aivan toisenlaisiin tarkoituksiin? Millaisia kielellisiä tapoja twiiteista löytyy? Näiden kysymysten avulla tämä tutkimus tarkastelee tapaa, millä Twitterin käyttäjät osallistuvat yhteiskunnallisten protestiliikkeiden kehittymiseen. Laajemmalti tämä tutkimus pyrkii selvittämään sitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa protestiliikkeiden toimintaan, ja sitä kautta myös koko yhteiskuntaan.

Tutkimuksen löydöt osoittavat, että #BlackLivesMatter ja #MeToo hashtageja käytetään useimmiten liikkeiden aatteita kannattavien twiittien jakamiseen, kun taas liikkeitä kritisoivat viestit ovat harvinaisempia. Hashtageja käytetään usein muotoilemaan uutisia eri näkökulmista, jotka nostavat etualalle yhteiskunnallisia epäkohtia. Näin Twitterin käyttäjät pyrkivät tuomaan esiin sellaisten ihmisryhmien kokemuksia, joita ei usein käsitellä valtavirran mediassa. Tämän lisäksi hashtageja käytetään usein twiiteissa, jotka eivät kommentoi mitenkään #BlackLivesMatter tai #MeToo -aatteisiin liittyen; tästä voi päätellä, että tullessaan tunnetuksi suuren yleisön keskuudessa hashtagien edustamat aatteet voivat jäädä taka-alalle.