University of Oulu

Nefrologiset konsultaatiot Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2006–2017

Saved in:
Author: Soininen, Lauri1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 19
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005262184
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Soininen, 2020
Publish Date: 2020-05-26
Thesis type: Other thesis
Tutor: Ikäheimo, Risto
Reviewer: Ukkola, Olavi
Ikäheimo, Risto
Description:

Tiivistelmä

Suomessa munuaissairauksien perusdiagnostiikkaa tehdään suurelta osin perusterveydenhuollossa, ja tarvittaessa voidaan konsultoida nefrologista yksikköä. Munuaistautipotilaiden hoidon porrastuksesta on olemassa alueellisia hoitoketjuja, jotka ohjaavat konsultaatioita. Nefrologisesta konsultaatiokäytännöstä Suomessa on vain vähän tutkimuksia. Aikaisemmin sitä on tutkittu mm. Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa vuosien 1989–1995 konsultaatioiden osalta. Kansainvälisesti moni tutkimus on keskittynyt tutkimaan varhaisen ja myöhäisen konsultaation vaikutusta potilaan ennusteeseen. Varhaisen konsultaation on osoitettu vähentävän kuolleisuutta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida kaikki sähköiset nefrologiset konsultaatiot ja lähetteet vuoden 2006 alusta vuoden 2017 loppuun. Lisäksi tarkastellaan, onko munuaispotilaiden luonne ja konsultaatioiden rakenne muuttunut kyseisinä vuosina. Tutkimusaineisto kattaa kaikki sähköiset konsultaatiot ja lähetteet vuosina 2006–2017. Tutkimusaineisto kerättiin Esko-potilastietojärjestelmästä erilliseen Excel-taulukkoon ja tiedot analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Vuosina 2006–2017 Oulun yliopistollisen sairaalan nefrologian poliklinikalle tuli yhteensä 3257 konsultaatiota tai lähetettä. Eniten konsultaatioita ja lähetteitä tuli vuonna 2017, jolloin niitä tuli 615. Potilaiden keski-ikä oli 63.3 vuotta. Potilaista miesten osuus oli 56.8%. Konsultaatioiden suhteellinen osuus kasvoi tarkastelujakson jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin konsultaatioiden osuus oli 51.8%. Lähetteistä 28% muutettiin konsultaatiovastaukseksi. Yleisin konsultoiva taho oli terveyskeskus. Laboratoriokokeissa yleisin proteinurian mittari oli virtsan albumiini/kreatiniinisuhde, joka oli määritetty 1364 potilaalta. Keskiarvo vuosina 2006–2011 oli 101,5 mg/mmol, ja vuosina 2012–2017 108,2 mg/mmol.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on ollut sähköinen konsultaatio käytössä vuodesta 2006 alkaen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu sähköistä konsultaatiota hoidon tehostamisessa. Sen avulla on voitu hoitaa potilaita ilman nefrologin tapaamista, ja siten vähentää turhia sairaalalähetteitä. Tässä tutkimuksessa nefrologisten konsultaatioiden (vs. lähetteet) suhteellinen osuus kasvoi. Lisäksi merkittävä osuus lähetteistä voitiin muuttaa konsultaatiovastauksiksi. Lähetteisiin ja konsultaatioihin pystyttiin myös vastaamaan nopeasti, ja vain pienessä osassa viive oli yli yhden viikon verran. Nämä kertovat omalta osaltaan toimivasta konsultaatiokäytännöstä. Yleisin ensikonsultaation syy oli kohonnut kreatiniiniarvo ja/ tai poikkeava virtsalöydös. Lähes yhtä yleinen konsultaation syy oli hematuria ja / tai proteinuria ilman kohonnutta kreatiniinia. Sähköistä konsultaatiokäytäntöä voidaan tutkimuksen perusteella pitää toimivana käytäntönä, joka edistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Lauri Soininen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.