”Miksi ei integroituisi?” : Suomeen integroituminen muslimimaahanmuuttajanaisten kertomuksissa
Arabi, Waged (2020-05-26)
Arabi, Waged
W. Arabi
26.05.2020
© 2020 Waged Arabi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005272196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005272196
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on Suomeen integroituminen muslimimaahanmuuttajanaisten kertomuksissa. Tutkimus on aloitettu keväällä 2019. Tutkimuksen kohteena on Suomessa asuvat muslimimaahanmuuttajanaiset ja heidän käsityksensä integroitumisesta. Tarkoituksena on selvittää, miten integroituminen ilmenee muslimimaahanmuuttajanaisten kertomuksissa eli millä tavoilla he kuvailevat integroitumista ja integraatiota sekä mitä käsitteitä he käyttävät kertomuksissaan.
Aineisto koostuu tutkimuksen aineisosta ja tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimusaineistoon kuuluvat tekemäni haastattelut ja osallistuva havainnointi. Olen haastatellut kuutta muslimimaahanmuuttajanaista, joista viisi asuu Oulussa ja yksi pääkaupunkiseudulla. Tutkimuskirjallisuus koostuu painamattomista ja painetuista lähteistä. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluvat muun muassa aiheeseen liittyvät ajankohtaiset uutiset ja kirjallisuus, jotka liittyvät maahanmuuttajien integroitumiseen Suomessa tai käsittelevät sukupuolen merkitystä maahanmuutossa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu poliittisesta ja feministisestä antropologiasta, joista hyödynnän muutamia tutkielmani kannalta merkittäviä teoreettisia käsitteitä. Poliittisen antropologian tutkimuspiirin käsitteet kansalaisuus, diaspora ja transnationalismi ovat keskeisiä teoreettisia käsitteitä tutkielmassani. Feministisen antropologian käsitteistä tutkielmassani korostuvat genderin ja intersektionalismin käsitteet.
Olen käyttänyt tutkielmassani tutkimusmenetelminä haastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Ensimmäinen haastattelu on tehty kesäkuussa 2019 ja viimeinen haastattelu helmikuussa 2019. Haastattelut on tehty noudattaen puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Kaikki haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Olen tehnyt neljä haastattelua arabian kielellä ja yhden, parihaastattelun, englanniksi. Osallistuva havainnointi on suoritettu toukokuussa 2019 maahanmuuttajanaisille järjestetyssä digikoulutuksessa Oulussa. Olen analysoinut keräämäni aineiston kerronnallisesta näkökulmasta, joka tarkoittaa sitä, että keskityn aineistossa ilmeneviin kerronnallisiin elementteihin. Analysoin esimerkiksi sitä, miten tutkimukseeni osallistuneet naiset puhuvat integraatiosta ja integroitumisesta ja mitä sanoja he käyttävät kuvaillessaan näitä. Arabiaa puhuvien naisten kohdalla olen kiinnittänyt huomiota niihin arabian kielen sanoihin, joita naiset käyttävät kuvaillessaan integraatiota ja integroitumista.
Tutkielmani aineistosta ilmenee, että kaikki osallistujat liittivät integroitumisen suomen kielen osaamiseen. Yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena on siis, että muslimimaahanmuuttajanaiset kokevat kielen osaamisen olevan merkittävimmistä tekijöistä maahanmuuttajan integroitumisessa. Kielen katsottiin olevan pohja muille integraatiossa merkittäville tekijöille, kuten verkostoitumiselle ja työnteolle sekä opiskelulle. Toinen keskeinen tutkimustulos on, että integraatio koetaan moniosaiseksi prosessiksi, johon suhtaudutaan yksilöllisesti. Suhtautumiseen vaikuttavat osallistujan ikä, sukupuoli ja maahanmuuton syyt. Kaiken kaikkiaan integroitumiseen liitettiin kielen osaaminen, työskentely, opiskelu ja vuorovaikutus suomalaisten kanssa.
Aineisto koostuu tutkimuksen aineisosta ja tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimusaineistoon kuuluvat tekemäni haastattelut ja osallistuva havainnointi. Olen haastatellut kuutta muslimimaahanmuuttajanaista, joista viisi asuu Oulussa ja yksi pääkaupunkiseudulla. Tutkimuskirjallisuus koostuu painamattomista ja painetuista lähteistä. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluvat muun muassa aiheeseen liittyvät ajankohtaiset uutiset ja kirjallisuus, jotka liittyvät maahanmuuttajien integroitumiseen Suomessa tai käsittelevät sukupuolen merkitystä maahanmuutossa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu poliittisesta ja feministisestä antropologiasta, joista hyödynnän muutamia tutkielmani kannalta merkittäviä teoreettisia käsitteitä. Poliittisen antropologian tutkimuspiirin käsitteet kansalaisuus, diaspora ja transnationalismi ovat keskeisiä teoreettisia käsitteitä tutkielmassani. Feministisen antropologian käsitteistä tutkielmassani korostuvat genderin ja intersektionalismin käsitteet.
Olen käyttänyt tutkielmassani tutkimusmenetelminä haastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Ensimmäinen haastattelu on tehty kesäkuussa 2019 ja viimeinen haastattelu helmikuussa 2019. Haastattelut on tehty noudattaen puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Kaikki haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Olen tehnyt neljä haastattelua arabian kielellä ja yhden, parihaastattelun, englanniksi. Osallistuva havainnointi on suoritettu toukokuussa 2019 maahanmuuttajanaisille järjestetyssä digikoulutuksessa Oulussa. Olen analysoinut keräämäni aineiston kerronnallisesta näkökulmasta, joka tarkoittaa sitä, että keskityn aineistossa ilmeneviin kerronnallisiin elementteihin. Analysoin esimerkiksi sitä, miten tutkimukseeni osallistuneet naiset puhuvat integraatiosta ja integroitumisesta ja mitä sanoja he käyttävät kuvaillessaan näitä. Arabiaa puhuvien naisten kohdalla olen kiinnittänyt huomiota niihin arabian kielen sanoihin, joita naiset käyttävät kuvaillessaan integraatiota ja integroitumista.
Tutkielmani aineistosta ilmenee, että kaikki osallistujat liittivät integroitumisen suomen kielen osaamiseen. Yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena on siis, että muslimimaahanmuuttajanaiset kokevat kielen osaamisen olevan merkittävimmistä tekijöistä maahanmuuttajan integroitumisessa. Kielen katsottiin olevan pohja muille integraatiossa merkittäville tekijöille, kuten verkostoitumiselle ja työnteolle sekä opiskelulle. Toinen keskeinen tutkimustulos on, että integraatio koetaan moniosaiseksi prosessiksi, johon suhtaudutaan yksilöllisesti. Suhtautumiseen vaikuttavat osallistujan ikä, sukupuoli ja maahanmuuton syyt. Kaiken kaikkiaan integroitumiseen liitettiin kielen osaaminen, työskentely, opiskelu ja vuorovaikutus suomalaisten kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]