JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Alle kouluikäisen lapsen tulisi fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016a) mukaan liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin. Kolmen tunnin jakso tulisi sisältää tunnin verran vauhdikkaampaa ja kuormittavampaa fyysistä aktiivisuutta sekä kevyempää liikuntaa ja ulkoilua kahden tunnin verran. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, miten fyysisen aktiivisuuden suositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja miten lasten fyysistä aktiivisuutta voitaisiin tukea.

Tutkimukseni on ajankohtainen, sillä useissa tutkimuksissa nousi esiin, että vain harva lapsista täyttää varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Kansallisen koulutuksen arvioinnin raportin (2019) mukaan viidesosalla päiväkodeista lapsilla ei ollut mahdollisuutta riittävän vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen ja päiväkodeissa oli vain 18% suunniteltua liikuntaa, jossa lapsilla oli mahdollisuus hengästyä riittävästi. Tutkittua tietoa ja aineistoa lasten varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016a) toteutumisesta on kuitenkin vielä hyvin vähän. Fyysisellä aktiivisuudella on nähty kuitenkin olevan monia suotuisia vaikutuksia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä hyvinvointiin ja terveyteen.

Fyysisesti aktiivinen ja liikunnallinen elämäntapa luodaan jo varhaislapsuudessa, joten varhaiskasvatus on tärkeässä asemassa sen tukemisessa. Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin monia lapsen fyysistä aktiivisuutta tukevia keinoja liikuntakasvatuksen lisäksi, kuten fyysisen ympäristön tarjoamat mahdollisuudet fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksissa nousi esiin myös sekä liikuntakasvatuksen että omaehtoisen leikin, mutta myös ulkoilun, vertaisryhmien ja aikuisen läsnäolon merkitykset fyysisen aktiivisuuden tukemisessa.