JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassani olen selvittänyt, millaisia käsityksiä Oulun seudulla asuvilla maallikoilla on vieraskielisistä etunimistä. Tavoitteenani on ollut tutkia, miten maallikot suhtautuvat vieraskielisiin etunimiin, millaisia tiedonkäsityksiä heillä on vieraskielisistä etunimistä ja uskovatko he vieraskielisen nimen vaikuttavan jollain tavalla nimenkantajan mahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Lisäksi olen vertaillut, miten eri sukupuolta edustavien informanttien asenteet ja käsitykset eroavat toisistaan. Tutkimukseni edustaa melko tuoretta kielentutkimuksen suuntausta: kansanonomastiikkaa.

Olen kerännyt tutkimusaineiston Webropol-kyselylomakkeella. Analysoitu aineisto koostuu 50 miehen ja 50 naisen vastauksesta. Kyselylomakkeella informantit ovat arvioineet eri tehtävien avulla 22 vieraskielistä etunimeä: 11:tä miehen- ja 11:tä naisennimeä. Kyselylomakkeella on ollut avoimia kysymyksiä, matriisi- ja rankingtehtäviä sekä asenneskaaloja. Avoimilla kysymyksillä sekä matriisi- ja rankingtehtävillä olen selvittänyt informanttien tiedonkäsityksiä. Asenneskaalojen avulla olen päässyt käsiksi informanttien piiloasenteisiin. Olen analysoinut avointen kysymysten vastaukset laadullisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Asenneskaalojen sekä matriisi- ja rankingtehtävien vastauksia olen käsitellyt kvantitatiivisesti vertailemalla prosenttiosuuksia, keskiarvoja ja frekvenssejä.

Tutkimustulokset osoittivat informanttien suhtautuvan eri kulttuureista tuleviin ja eri sukupuolta edustaviin vierasnimiin eri tavoin. Käsitykset myös vaihtelevat eri sukupuolta edustavien informanttien välillä. Miehet suhtautuvat vieraskielisiin miestennimiin naisia positiivisemmin ja naiset vieraskielisiin naistennimiin miehiä positiivisemmin. Lisäksi molemmat informanttiryhmät suhtautuvat vieraskielisiin naistennimiin miestennimiä myönteisemmin. Kulttuurien näkökulmasta katsottuna informanttien asenteet ovat myönteisimpiä anglosaksista ja saksalaista miehennimeä kohtaan sekä tanskalaista ja ruotsalaista naisennimeä kohtaan. Molemmat informanttiryhmät suhtautuvat kielteisesti arabi-, venäläis- ja intialaistaustaisiin miestennimiin. Lisäksi miesten asenteet samoista kulttuureista tulevia naistennimiä kohtaan ovat kielteisiä. Naiset sen sijaan suhtautuvat naistennimistä negatiivisesti vain venäläisnimeen.

Laadullinen sisällönanalyysi paljasti, että informanttien käsitykset nimien etnisistä alkuperistä vaihtelivat paljon. Parhaiten informantit tunnistivat anglosaksiset, venäläiset ja italialaiset nimet sekä huonoiten saamelais- ja virolaisnimet. Molemmille informanttiryhmille vieraskieliset naistennimet olivat selkeästi oudompia kuin miestennimet. Lisäksi kvalitatiivinen analyysi osoitti, että suurin osa informanteista uskoo vieraskielisen nimen vaikuttavan negatiivisesti nimenkantajan mahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Nimen ajatellaan vaikuttavan ennen kaikkea töiden hakemiseen ja saantiin, mutta jonkin verran myös suhteiden muodostamiseen, kiusaamiseen ja syrjintään sekä kaupantekoon ja asunnonsaantiin. Pääasiassa informantit korostivat vain tietyistä kulttuureista tulevien nimien leimaavan kantajaansa.

Tutkimukseni on erittäin ajankohtainen, sillä monikulttuurisuuden näkökulmasta katsoen elämme nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Ei ole itsestäänselvyys, että tasa-arvo kehittyy muutoksen mukana yhtä nopeasti: siitä kertovat myös viimeaikaiset uutiset ja tutkimukset etnisen taustan vaikutuksista työnhaussa menestymiselle. Käynnissä on tärkeä yhteiskunnallinen dialogi, johon myös tämä tutkimus osallistuu osoittamalla, millaisia asenteita ja käsityksiä eri kulttuureista tuleviin nimiin ja niiden kantajiin kohdistuu.