JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatintyönäni suunnittelin asuinkerrostalon Oulun Linnanmaalle. Työ on osa yhteisprojektia, johon kuuluvat yhdyskuntasuunnittelun Asemakaavasuunnittelu-kurssi, nykyaikaisen arkkitehtuurin Asuntosuunnittelun kurssi sekä rakennusopin Kerrostalosuunnittelun kurssi. Kandidaatintyössäni keskityin erityisesti rakennusopin aihepiireihin.

Yhdyskuntasuunnittelun vaiheessa tehtävänä oli laatia uusi yleissuunnitelma ja asemakaava Oulun Linnanmaalle alueelle, joka nykyhetkenä on pitkälti rakentamatonta. Tavoitteena oli saada aikaan kaupunkimainen ympäristö, jossa on sekä asuin- että liiketiloja. Ehdotuksessani rakennusten kerrosluku kasvaa kohti Linnanmaan bulevardia eli nykyistä Alakyläntietä, jonka varteen olen keskittänyt myös alueen uudet liiketilat. Kauempana bulevardista rakennuskanta on matalampaa ja pienimittakaavaisempaa. Kiinnitin erityistä huomiota viheryhteyksien säilymiseen — alueen metsäisyyttä on pyritty säästämään ja metsien pilkkomista on vältetty jättämällä alueelle leveitä viherkäytäviä. Näiden metsikköjen läpi kulkee myös kevyen liikenteen reittejä. Hulevesiä varten alueella on hyödynnetty jo olemassa olevaa painaumaa. Autojen pysäköinti tapahtuu kortteleiden sisään jäävien kansipihojen alle, minkä ansiosta alueella ei isosta kerrosalasta huolimatta tarvita suuria parkkikenttiä.

Asuntosuunnittelun kurssilla suunnittelualue tarkentui Virkakadun päähän Puu-Linnanmaan kulmaan. Tavoitteena oli luoda alueelle opiskelija-asumiseen tarkoitettua kerrostalokantaa, jossa yhteisöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Halusin tässä vaiheessa ottaa suunnitelmaani aiempaa erikoisemman linjan, ja rakennusten massoittelu muuttui huomattavasti. Suunnitelmaksi muotoutui etelä-pohjoissuunnassa tontilla mutkitteleva luhtitalo, jonka kolme osaa yhdistyvät toisiinsa siltarakenteilla. Asunnot avautuvat länsipuolelle iltapäivän aurinkoon. Rakennusten päädyissä sijaitsevat kaksiot ja kolmiot, joista näkymiä on mahdollista avata useampaan ilmansuuntaan. Yhteistilat on keskitetty kahden eteläisimmän rakennuksen väliseen nivelkohtaan. Eri kerroksilla voi joustavasti olla eri toimintoja opiskelusta kuntosalikäyttöön. Lisäksi maantasokerroksessa on jokaiselle rakennukselle omia hyötytiloja, kuten pesula ja pyörävarasto huoltopisteellä. Rakennuksilla on omat maanalaiset kellarit, joihin talotekniikka on keskitetty.

Polveileva julkisivu muodostuu eri linjoissa olevista parvekkeista. Vaaleat pinnakaiteet luovat horisontaalilinjoja sekä länsi- että itäpuolelle, ja itäjulkisivun portaikot muodostavat jokaiselle rakennukselle vahvan vertikaalisen keskipisteen. Ympäristöön rakennusta sitouttaa sen matala kerroskorkeus sekä Puu-Linnanmaalta mallia saanut kapea runkosyvyys. Hallitseva julkisivumateriaali on pystykuusipaneeli.

Halusin tutkia suunnitelmassa myös erilaisia ekologisuuden mahdollisuuksia. Luhtitalossa ei ole lämmitystä vaativaa porrashuonetta. Julkisivujen kuusipaneelit on käsitelty kestäviksi kestokuultokäsittelyllä tai maalaamalla ne valmiiksi jo tehtaalla. Pitkät räystäät osaltaan parantavat pitkäaikaiskestävyyttä. Pihalla olemassa olevaa puustoa on säästetty ja hyödynnetty esimerkiksi pihan rajaamisessa. Pihan toiminnot on keskitetty terassialueelle, josta löytyy muun muassa viljelylaatikoita ja puusauna. Pinnoitteissa asfalttia on paikon korvattu vettä läpäisevillä materiaaleilla, kuten nurmikivellä. Autopaikkoja on vähän, mitä on kuitenkin kompensoitu laajalla ja laadukkaalla pyöräpysäköinnillä.

Rakennusopin vaiheessa asuntosuunnittelun ajatukset kehittyivät. Tehtävänä oli laatia tarkennetut työpohja- ja työleikkauspiirustukset. Lisäksi tehtiin rakennusosapiirustuksia rakennuksen eri osista, kuten parvekkeista, ikkunoista ja räystäistä. Valitsin tarkastelun kohteeksi tontin pohjoisimman rakennuksen, sillä siinä on rakennuksista monipuolisin asuntojakauma. Isona osana rakennusosapiirustuksia työssäni ovat erilaiset ilmaston ja paloturvallisuuden haasteisiin vastaavat rakenteet parvekkeilla ja luhtikäytävillä. Puuverhouksia täydentämään tulivat erilaiset levy- ja metalliverhoukset. Pyrin kuitenkin pitämään detaljimaailman yhtenäisenä. Rakennetyyppien kohdalla perehdyin monipuolisesti niin CLT-, puuranka- kuin betonirakenteisiinkin.