University of Oulu

Suomalaisten huostaanotettavien nuorten kasvuympäristöt

Saved in:
Author: Karppinen, Jarkko1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 40
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006102318
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Karppinen, 2020
Publish Date: 2020-06-10
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Turvallisessa kasvuympäristössä kasvava nuori saa vanhemmiltaan hellyyttä ja turvaa tarvittaessa. Vanhemmat asettavat hänelle rajat, joiden sisällä nuoren tulisi toimia. Vanhemmat ovat kuitenkin valmiita tarvittaessa joustamaan rajoista nuoren kasvaessa ja vaatiessa lisää vapautta. Lapselle ja nuorelle rutiinit ja pysyvyys ovat tärkeitä.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on vertailla nuorten erilaisia kasvuympäristöjä. Ensimmäinen tutkimuskysymys on: millaisia piirteitä on nuorelle turvallisella kasvuympäristöllä. Toinen tutkimuskysymys vastaa kysymykseen: Millaisesta kasvuympäristöstä 13–17-vuoden ikäinen nuori otetaan Suomessa huostaan. Huostaanotettavien nuorten kasvuympäristöissä on useita asioita, jotka eivät kuulu turvalliseen kasvuympäristöön.

Huostaanotettavien lasten vanhemmilla on yleisesti ottaen laajoja vaikeuksia vanhemmuudessa. Monet lapset jäävät ilman tarvitsemaansa hoivaa ja tukea kasvussaan. Syyt voivat olla jaksamattomuudessa, osaamattomuudessa, päihteiden käytössä tai mielenterveysongelmissa. Myös huostaanotetuilla nuorilla itsellään on suhteellisen usein mielenterveysongelmia. Tutkimuksessa havaittiin myös erilaisia yhteyksiä kiintymyssuhdemallin ja tulevan käytöksen kanssa. Osaa ongelmakäyttäytymisestä voidaan joskus selittää heikon ja puutteellisen kiintymyssuhteen kautta.

Huostaanotettujen lasten kasvuympäristöjä yhdistävät esimerkiksi köyhyys ja vanhempien työttömyysjaksot. Huostaanotetuilla lapsilla on keskimäärin enemmän sisaruksia, ja useissa tilanteissa myös heidän perherakenteensa tai asuinpaikkansa on muuttunut tavanomaista useammin. Nämä eivät koske kuitenkaan kaikkia huostaanotettuja. Teini-iässä huostaanotettujen lasten vanhemmilla on yleensä parempi sosioekonominen asema kuin nuorempana huostaanotetuilla lapsilla.

Alkoholi, huumeet ja väkivalta ovat usein osa huostaanotettavan nuoren kasvuympäristöä. Kyseessä voi olla nuoren oma päihteiden käyttö tai vanhempien päihdeongelmat. Väkivaltaa esiintyy niin nuorilla itsellään ja perheväkivaltana. Nuoren rikollinen käyttäytyminen voi myös johtaa lastensuojelulain mukaan huostaanottoon.

Huostaanotettavien nuorten perhesuhteet vaikuttavat riitaisille. Joko perheessä vanhemmat riitelevät keskenään tai nuori vanhempien kanssa. Uusioperhe asetelma on yleinen ja huoltajuuskiistoja esiintyy suhteellisen usein. Huostaanotetuilla nuorilla koulusuoriutuminen on heikkoa ja he hakeutuvat jatkokoulutukseen muita nuoria selkeästi harvemmin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jarkko Karppinen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.