JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Työni tarkastelee sitä, miten valitsemani kaksi lastenkirjallisuuden henkilöhahmoa, Malin ja Joonatan, edustavat isosisaruutta Astrid Lindgrenin teoksissa Saariston lapset (1964) ja Veljeni Leijonamieli (1973). Tätä analyysiä täydentää teoriaosuus, jossa tarkastelen sitä, miten lastenkirjallisuus vaikuttaa lukijan kehittyvään identiteettiin. Tavoitteenani on perustella tällä tutkimusaiheeni tärkeyttä. Näkökulmani painottuu erityisesti sosiologisiin ja psykologisiin menetelmiin ja termeihin. Tarkastelen näihin liittyen seuraavia käsitteitä: sisaruus ja hoiva, identiteetti ja vuorovaikutus sekä samaistuminen. Lisäksi tarkastelen lapsen kirjallista identiteettiä leikkivän ja sankaruuteen samaistuvan lapsen kautta.

Teoriaosuuteni osoitti, että lastenkirjallisuus vaikuttaa lukijan kehittyvään identiteettiin paljolti samaistumisen kautta, kun lukija löytää henkilöhahmosta samankaltaisuutta itsensä kanssa. Tällöin lukija saattaa omaksua henkilöhahmon edustamia asenteita tai piirteitä identiteettinsä vahvistukseksi tai jatkoksi. Kirjallisuus vaikuttaa myös lukijan käsitykseen maailmasta ja sen tarjoamista rooleista, toisista ihmisistä sekä kulttuurillisesta arvomaailmasta.

Toteutin analyysini teorialähtöisenä laadullisena sisällönanalyysinä, ja metodina käytin lähilukua. Analyysini kontekstina toimii aiemman teoriapohjan lisäksi kirjallisuudentutkimuksen yleiset tulkintatavat sekä lukija- ja henkilöhahmotutkimuksen teoriat. Analyysini pohjautuu suurilta osin omaan analyysini, sillä näistä henkilöhahmoista ei ole tehty aiempaa, tutkimuskysymykselleni sopivaa tutkimusta, johon olisin voinut vertailla tuloksiani.

Analyysini perusteella Malinia ja Joonatania yhdistäviä luonteenpiirteitä olivat hoiva, kiltteys, suojelevaisuus sekä uhrautuvaisuus. Malinin kohdalla kiinnitin erityistä huomiota hänen sisäiseen maailmaansa, perhesuhteisiinsa sekä hänen rooliinsa vahvana auktoriteettina. Joonatanin kohdalla taas pohdin hänen osoittamaansa äärimmäistä epäitsekkyyttä, sankaruutta sekä yhteiskunnallista osallistuvuutta. Lopuksi pohdin myös pohjoismaalaisessa lastenkirjallisuudessa yleistä pätevän lapsen toimijuutta, sekä lastenkirjallisuuden vaikutusta yhteiskunnan lapsikäsitykseen.