JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmassa käsitellään Suomen ja Viron välisiä suhteita Tallinnan suurlähetystön poliittisia raportteja läpikäymällä. Aikarajauksena toimii noin puolentoista vuoden mittainen jakso kesästä 1924 vuoden 1925 loppuun. Tutkimuksella pyritään luomaan yleiskuva suhteiden tilasta ja siitä, mitkä asiakokonaisuudet olivat lähetystön raportoinnin kannalta oleellisia ajanjakson sisällä. Raportteja käydään läpi ottaen huomioon kirjoittajien mahdolliset motiivit tiettyjen asioiden korostamiseen. Suomalaisten ja virolaisten mielikuvat toisistaan ovat myös käsittelyn kohteena. Pääosa käsitellyistä raporteista on väliaikaisena lähetystöpäällikkönä toimineen Eljas Erkon ja suurlähettiläs Rudolf Holstin kirjoittamia.

Viron merkitys Suomelle jäi ajanjakson sisällä varsin vähäiseksi. Viron suurin toive Suomen suhteen oli turvallisuuspolitiikan alalla ja asiaa pyrittiin edistämään Helsingin pääministerikonferenssissa. Suomella ei ollut halua poliittiseen liittoon Viron kanssa ja se aiheutti pettymystä virolaisten keskuudessa. Suomen haluttomuus hidasti todennäköisesti myös pienempien poliittisten ja taloudellisten asioiden edistymistä maiden välillä.

Lähettiläs Holsti suhtautui liittoajatukseen myönteisesti, mutta oli sidottuna hallituksensa linjaan. Hänen raporteissaan Viron tilanne nähtiin usein positiivisessa valossa. Erkko näki Viron tilanteen vuoden 1924 puolella huolestuttava etenkin taloudellisen tilanteen vuoksi. Hän toivoi Suomen ja Viron välille politiikkaa, jonka tuli perustua konkretiaan. Suomen politiikan tuli Erkon visiossa pyrkiä saattamaan Viro aiempaa enemmän Suomesta riippuvaiseksi.

Erkon ja Holstin raporteista käy ilmi se, miten eri tavalla kaksi raportoijaa näkivät Viron tilanteen ja Suomen politiikan mahdollisuudet. Erkko ei pitänyt liittoutumista realistisena mahdollisuutena. Hän pyrki edistämään politiikkaa, jossa Suomella olisi ollut etuasema. Erkko ei ottanut huomioon, ettei virolaisilla ollut halukkuutta antaa Suomelle erityisetuja ilman vastapalveluksia. Raporteista käy ilmi, miten vaikeaa pientenkin asioiden hoitaminen oli, jos virolaiset tulkitsivat Suomen yrittävän hyötyä Viron kustannuksella. Suomella ei ollut Virolle juuri mitään tarjottavaa taloudellisesti. Maatila-asioiden korvauskysymyksissä ei tapahtunut edistystä, eikä Suomella ollut erityisasemaa naapuruussuhteen perusteella.

Virolaiset innostuivat herkästi, jos heräsi toiveita Suomen halusta yhteistyön syventämiseen. Erkon ehdotus sotilaallisesta yhteistyöstä ja Presidentti Relanderin matka nostivat hetkittäistä innostusta. Pettymys seurasi, kun huomattiin, että Suomelta oli jälleen toivottu liikoja. Pettymys tuli ilmi poliitikkojen ivallisten huomautusten ja lehtikirjoittelun muodossa.

Suomen ja Viron erityislaatuinen suhde nousi esiin isänmaallisissa tilaisuuksissa, joiden yhteydessä välit nähtiin raporteissa sydämellisinä. Viron kansalla nähtiin olevan vahvoja sympatioita Suomea kohtaan etenkin Tallinnan ulkopuolella. Virolaisten ihannoiva Suomi-kuva nousi esiin näissä tilaisuuksissa. Poliitikkojen piirissä vallitsi hieman varautuneempi suhtautuminen, joka oli seurausta Suomen ulkopolitiikan linjanvedoista. Politiikan tasolla ystävyyttä ei onnistuttu hyödyntämään taloudellisissa eikä oikeudellisissa kysymyksissä. Kummatkin maat valvoivat etujaan tarkasti eikä heimoveljelle annettu erityiskohtelua. Holstin mielikuva virolaisista näyttäytyy positiivisempana kuin Erkon. Holstille Viro oli yleisesti ottaen tasavertaisempi kumppani kuin Erkolle.

Viron ystävänä tunnetun Holstin mahdollisuudet ajaa toisenlaista politiikkaa olivat hyvin rajalliset. Suomen ulkoministeriö oli epäilevä lähettilään linjan suhteen. Suomen tekemät valinnat konferenssipolitiikassa olivat tärkein syy sille, että Suomen ja Viron välit jäivät viileiksi. Lehdistön kirjoittelun perusteella Suomen suhtautuminen tulkittiin välinpitämättömäksi ja se vahvisti epäluuloisuutta. Virolaisesta näkökulmasta katsottuna Suomen politiikan nähtiin seurailevan Saksan ja Neuvostoliiton intressejä. Holsti koki asemansa vaikeaksi, eikä keinoja virolaisten epäluulojen liennyttämiseksi ollut helppo löytää.