University of Oulu

Yhtenäinen ja sitkeä Suomi rauhan puolella : talvisota, jatkosota ja Lapin sota keskikoulun ja peruskoulun historian oppikirjoissa 1960–1990-luvuilla

Saved in:
Author: Rautio, Ville1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.6 MB)
Pages: 94
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006132356
Language: Finnish
Published: Oulu : V. Rautio, 2020
Publish Date: 2020-06-15
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jalagin, Seija
Reviewer: Jalagin, Seija
Junila, Marianne
Description:

Tiivistelmä

Yhtenäinen ja sitkeä Suomi rauhan puolella. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota keskikoulun ja peruskoulun oppikirjoissa 1960–1990-luvuilla

Tutkielmassani selvitin, miten keskikoulun ja peruskoulun historian oppikirjat kertoivat talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta 1960–1990-luvuilla ja miksi niiden kuvaus oli tällainen. Tarkastelin myös, millaisia muutoksia sotien käsittelyssä oli nähtävillä. Lisäksi tarkastelin sitä, kuinka opetussuunnitelmien tavoitteet näkyivät sotien käsittelytavoissa oppikirjoissa ja miten tutkimusajanjaksolla tehty historiantutkimus vaikutti oppikirjoihin. Tutkielma toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin metodisin keinoin.

Lähdeaineistona toimivat tutkimusajanjakson historian oppikirjat ja kokeilumonisteet. Otos edusti kolmea oppikirjasukupolvea aihepiirin tutkimuksessa aiemmin tehdyn jaottelun mukaisesti. Lisäksi otos oli järjestetty neljään kronologisesti jaoteltuun kategoriaan, joka huomioi oppikirjasukupolvet ja opetussuunnitelmien muutokset. Opetussuunnitelman uudistumisen myötä markkinoille tuli merkittävästi uusia oppikirjoja. Otos edustaa laajasti aikansa suomalaisia historian oppikirjoja keski- ja peruskouluissa. Lähdeaineistoa valitessa huomioin eri kustantajat ja molemmat kotimaiset kielet. Otos tarjosi luotettavan yleiskuvauksen suomalaisten keskikoulun ja peruskoulun historian oppikirjojen kuvauksista Suomesta toisessa maailmansodassa 1960–1990-lukujen välisenä aikana.

Kertomus talvisodasta välittyi päänarratiiviltaan samankaltaisena keskikoulun ja peruskoulun oppikirjoista historiaa opiskelleille koululaisille: Suomen selviytymisenä itsenäisenä sodasta ylivoimaista vihollista vastaan yhteen hiileen puhaltamalla. Peruskoulun alkuvaiheessa koulunsa käyneille kirjat välittivät sävyltään hieman muista poikkeavaa kertomusta, Neuvostoliiton näkemyksen talvisodasta korostuessa. mutta kansan sitkeys ja yhtenäisyys pysyivät kertomuksen sanomana. Sävyn muutoksen taustalla 1970-luvun oppikirjoissa oli yhteiskunnan voimakas suomettuminen, joka heijastui tutkimuksen ja opetussuunnitelmien hengen kautta myös peruskoulun oppikirjoihin.

Jatkosodan kuvausten merkittävin muutos tapahtui peruskouluun siirryttäessä, jolloin ajopuuteoria jäi taka-alalle. Keskikoulun oppikirjat välittivät lukijoilleen kertomuksen jatkosodasta suurvaltojen aiheuttamana konfliktina, johon Suomi joutui vastoin tahtoaan mukaan. Peruskoulun oppikirjoissa jatkosota kuvattiin Suomen hyökkäyssotana, tosin pääsiassa aikomuksella lunastaa takaisin menettämänsä alueet ja saada paremmat rauhanehdot. Jatkosodan osalta pysyvä elementti oli suomalaisten rauhantahdon korostaminen ja sodasta irrottautumista tulkittiin kirjoissa yhtenevästi, vaikka kuvaus sen syistä muuttui.

Sotahistorian uudet näkökulmat muuttivat jatkosodan ja Lapin sodan tutkimusta 1970-luvulla. Tavallisen kansan kokemukset alkoivat kiinnostaa tutkijoita ilmiönä entistä enemmän, mikä lisäsi Lapin sotaa koskevaa tutkimusta. Tutkimusote kasvoi 1980–1990-luvuilla, jolloin oppikirjojen kuvauksissa tapahtui muutos. Lapin sota esitettiin oppikirjoissa 1980-luvulle asti pääosin jatkosodan loppunäytöksenä, kuvausten kertoessa pääasiassa lyhyesti taisteluiden kulusta. Yhteiskunnallisten elementtien tullessa keskiöön sotahistorian tutkimuksessa alettiin Lapin sodasta kertoa laajemmin siviilinäkökulmasta 1980-luvulta lähtien. Yhteistä kaikkien sotien käsittelylle oli tavallisen kansan historian kerronnan lisääntyminen vähitellen koko tutkimusajanjakson aikana. Tämä ilmeni oppikirjojen tekstikuvauksista, mutta ennen kaikkea kuvituksista.

Mahdollinen jatkotutkimus voisi kohdistua kokijoihin — opettajiin ja oppilaisiin. Ilmiötä voitaisiin tutkia laajemmin selvittämällä opettajien ja oppilaiden kokemuksia historianopetuksesta ja oppikirjojen välittämästä kertomuksesta esimerkiksi tämän otoksen ajanjaksolla.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ville Rautio, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.