University of Oulu

Siirtolaisuus Raahesta Pohjois-Amerikkaan vuosina 1899–1914

Saved in:
Author: Matala, Olli1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Pages: 101
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006132359
Language: Finnish
Published: Oulu : O. Matala, 2020
Publish Date: 2020-06-15
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Junila, Marianne
Reviewer: Kylli, Ritva
Kinnunen, Tiina
Description:

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Raahesta Pohjois-Amerikkaan vuosina 1899–1914 suuntautunutta siirtolaisuutta. Kyseisenä ajanjaksona siirtolaisuus Raahesta ja Suomesta Pohjois-Amerikkaan oli voimakkaimmillaan. Raahelaisesta Pohjois-Amerikan siirtolaisuudesta ei ole aiemmin tehty laajaa, tai yksityiskohtaista tutkimusta. Vertailukohteena Raahesta suuntautuneelle siirtolaisuudelle käytän koko Suomen siirtolaisuutta ja Jyväskylästä suuntautunutta siirtolaisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Raahesta Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden rakenne, määrä ja siirtolaisten kohdepaikat Pohjois-Amerikassa, sekä syitä ja selittäviä tekijöitä raahelaisen siirtolaisuuden rakenteelle ja luonteelle. Yritän myös selvittää mikä merkitys merenkulun vähentymisellä Raahessa saattoi olla siirtolaisuuteen.

Päälähteinäni toimivat Siirtolaisinstituutin Siirtolaisrekisterin digitaaliset passi- ja matkustusluettelot, sekä Ellis Island, -ja Family Search-tietokannat. Tutkimukseni on kvantitatiivinen ja käyttämäni metodi on prosopografia, jonka Laurence Stone on määritellyt tarkoittavan ”jonkin menneisyyden toimijaryhmän yhteisten ominaisuuksien tutkimusta keräämällä kollektiivista tietoa heidän elämästään.”

Raahesta Pohjois-Amerikkaan vuosina 1899–1914 hankki passin 550 henkeä, joista 400 olen voinut todistaa lähteneen siirtolaiseksi. Siirtolaisuuden määrä painottui tutkimusaikavälin alkuvuosiin, lukuun ottamatta vuotta 1909, jolloin siirtolaisia lähti Raahesta kolmanneksi eniten. Enemmistö raahelaissiirtolaisista oli naisia. Raahelaissiirtolaiset olivat keskimäärin hyvässä työiässä, sillä suurin osa heistä kuului 20–30-vuotiaisiin. Enemmistö siirtolaisista oli naimattomia. Suurimmat elinkeino-ryhmät raahelaissiirtolaisten keskuudessa olivat työväestö, merenkulusta elantonsa saaneet ja naimattomien naisten-ryhmä. Raahesta suuntautunut siirtolaisuus heijasteli Raahen kaupungin elinkeinorakennetta. Pohjois-Amerikassa raahelaissiirtolaiset matkustivat eniten New Yorkin, Massachusettsin, Ohion, Kalifornian ja Michiganin osavaltioihin.

Siirtolaisuuden syyt on perinteisesti jaettu työntäviin ja vetäviin tekijöihin. Raahelaisia siirtolaisia työnsivät Raahesta pois kaupungin huonot työllistymismahdollisuudet, mikä johtui kaupungin taloudellisesta kuihtumisesta merenkulun vähentymisen vuoksi. Vetävä tekijä oli Pohjois-Amerikan tarjoamat paremmat työllistymismahdollisuudet. Raahesta lähteneen siirtolaisuuden elinkeinorakenne heijastui selvästi siinä, mihin osavaltioihin Pohjois-Amerikassa siirtolaiset sijoittuivat. Esimerkiksi naimattomia naisia ja palvelijoita sijoittui paljon suurkaupunkeihin, ja merimiehiä rannikon kaupunkeihin. Raahesta Pohjois-Amerikkaan suuntautunut siirtolaisuus poikkesi valtakunnallisesta siirtolaisuudesta lähinnä naisvaltaisuudeltaan ja elinkeinorakenteeltaan.

see all

Subjects:
Copyright information: © Olli Matala, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.