University of Oulu

Feminist criticism within the subverted narrative in Wuthering Heights (1847)

Saved in:
Author: Saarnisalo, Henna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Pages: 82
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006162389
Language: English
Published: Oulu : H. Saarnisalo, 2020
Publish Date: 2020-06-16
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Siromaa, Maarit
Alarauhio, Juha-Pekka
Reviewer: Siromaa, Maarit
Alarauhio, Juha-Pekka
Description:

Abstract

This thesis examines the novel Wuthering Heights (1847) with a focus on its subverted narrative structure, the characters, what they represent and their relationships with each other. Special attention is directed on the female protagonists, Catherine Earnshaw, and Catherine Linton, and their stories and experiences of oppression, fragmentation, and the duality of their personalities. The representations assigned to them, the fragmentation of their selves, and consequently, the subversion of the archetypes which their characters represent are central subjects of scrutiny. The analysis of the female protagonists is situated within a theoretical framework of archetypal studies.

Furthermore, the function of the narratives of the two generations in the novel, and the significance behind the similarities and differences between them are also discussed. The symbolism and representations assigned to the environment and the two houses central to the narrative — the Wuthering Heights and Thrushcross Grange — are examined and analysed in this thesis. In addition to these details, key concepts, terminology in relation to archetypal studies, and the narrative structure and technique employed in the novel are explained.

The fictitious content of the novel is then situated within a cultural and historical context of the nineteenth century. Although most of the events in the novel are set in the eighteenth century, the focus in this study is, nonetheless, on the nineteenth century as the novel was written and published then, and the novel can be considered to reflect the conditions where it was produced. The real-life conditions in the nineteenth century concerning the marriage institution and women’s position in the society are presented and discussed here, both from the theoretical perspective of legislation and the more practical perspective of attitudes, ideals, and values. The novel is not considered a report of the conditions of that era, but rather a reflection of them.

In addition to analysing the primary source in detail, this thesis also analyses earlier research on the subject, with a special focus on the research done by Sandra M. Gilbert and Susan Gubar. Some of the key concepts and main ideas in this thesis are largely inspired by their research, although many of their conclusions are also criticised here for their biased, over-deterministic, and somewhat self-contradictory and unsubstantiated nature. Although Wuthering Heights is a widely researched piece of literature, some of the studies conducted on it employ outdated and ungrounded concepts, such as the concept of authorial intention. Therefore, the research concerning the novel needs revision and an application of a fresh and an up-do-date perspective.

It is concluded in this thesis that Wuthering Heights reflects the injustices and patriarchal structures operating behind the nineteenth-century marriage institution and women’s position in the Victorian era society. The novel portrays the practicalities of a Victorian era marriage, such as property issues, custody of children, and even brutality. Women’s experiences of these practicalities are demonstrated through the stories of Catherine Earnshaw and Catherine Linton. Furthermore, these issues are then covertly criticised with the means of the subverted narrative structure which allows the meanings of symbols such as heaven and hell, or the meanings of the archetypal female characters, ‘monster’ and ‘angel’, to be altered. Lastly, it is suggested in this thesis that the male characters and their representations still call for further research.

Tiivistelmä

Tämä tutkielma käsittelee romaania Humiseva Harju (1847) ja keskittyy sen käänteiseen kerrontarakenteeseen, henkilöhahmoihin, hahmojen representaatioihin sekä heidän keskinäisiin suhteisiinsa. Erityistä huomiota kiinnitetään naispäähahmoihin, Catherine Earnshawiin ja Catherine Lintoniin sekä heidän tarinoihinsa ja kokemuksiinsa sorrosta, sirpaloitumisesta ja heidän persoonallisuuksiensa kaksinaisuudesta. Heihin liitetyt representaatiot, minuuden pirstaloituminen sekä siitä seuraava hahmojen edustamien arkkityyppien käänteisyys ovat tarkastelun keskiössä. Naispäähahmojen analyysi on sijoitettu arkkityyppitutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen.

Lisäksi romaanin kahden sukupolven tarinoiden tarkoitusta, sekä niiden samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien merkitystä käsitellään. Ympäristöön ja tarinalle keskeisiin taloihin — Humisevaan harjuun ja Rastaslaakson kartanoon — liitettyä symboliikkaa ja representaatiota analysoidaan ja tarkastellaan tässä tutkielmassa. Näiden lisäksi keskeisiä konsepteja sekä arkkityyppeihin, kerrontarakenteeseen ja -tekniikkaan liittyvää käsitteistöä selitetään.

Romaanin fiktiivinen sisältö sijoitetaan 1800-luvun kulttuurilliseen ja historialliseen kontekstiin. Vaikka romaanin tapahtumat sijoittuvatkin pääasiassa 1700-luvulle, tässä tutkimuksessa keskitytään 1800-luvun tarkasteluun, jolloin romaani on kirjotettu ja julkaistu, koska voidaan väittää, että romaani heijastaa aikansa oloja. 1800-luvun tosiasiallisia avioliittoon ja naisten yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä olosuhteita esitellään ja käsitellään tutkielmassa, niin teoreettisesta lakisääteiden näkökulmasta kuin maanläheisemmästä asenteiden, ihanteiden sekä arvojen näkökulmasta. Romaanin ei ajatella raportoivan aikansa olosuhteita, vaan heijastelevan niitä.

Pääteoksen analysoinnin lisäksi tutkielmassa käsitellään myös aiempia teoksesta tehtyjä tutkimuksia ja erityistä huomiota on kiinnitetty Sandra M. Gilbertin ja Susan Gubarin tutkimuksiin. Jotkut tämän tutkielman keskeiset konseptit ja ideat ovat heidän tutkimuksiensa inspiroimia, vaikka monia heidän johtopäätöksiään kritisoidaan tässä niiden puolueellisen, deterministisen sekä ristiriitaisen ja kiistanalaisen luonteen vuoksi. Vaikka Humiseva Harju on laajalti tutkittu teos, jotkin aiemmat tutkimukset käyttävät vanhentuneita ja perusteettomia konsepteja, kuten kirjoittajan tarkoitusta. Näin ollen romaania koskevaa tutkimusta tulee tarkastella uudelleen ja korjailla käyttäen ajankohtaisempaa ja tuoreempaa näkökulmaa.

Tutkielman lopputulema on, että Humiseva Harju heijastaa 1800-luvun avioliittoinstituution ja naisten aseman taustalla toimivia epäoikeudenmukaisuuksia sekä patriarkaalisia rakenteita. Romaani heijastelee Viktoriaanisen ajan avioliittoelämän käytäntöjä, kuten omaisuuteen ja lasten huoltajuuteen liittyviä asioita sekä perheväkivaltaa. Naisten kokemuksia näistä käytänteistä kuvataan Catherine Earnshawin sekä Catherine Lintonin tarinoiden avulla. Lisäksi näitä asioita kritisoidaan piilevästi käänteiskerrontarakenteen avulla, joka mahdollistaa symbolien, kuten taivas ja helvetti, sekä arkkityyppien, kuten hirviö ja enkeli, perinteisten merkitysten muokkaamisen. Lopuksi tutkielmassa ehdotetaan, että mieshenkilöhahmoja sekä heihin liitettyjä representaatioita tulisi tutkia lisää.

see all

Subjects:
Copyright information: © Henna Saarnisalo, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.