JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Laadukas varhaiskasvatus rakentuu ihmisten välisissä vuorovaikutushetkissä. Suuri osa näistä vuorovaikutushetkistä rakentuu ihmisten välillä sanattoman vuorovaikutuksen keinoin. Kuitenkaan kovin usein emme tule kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiota sanattoman vuorovaikutuksen luomiin mahdollisuuksiin onnistua vuorovaikutustilanteissa. Siksi varhaiskasvattajien tulisi tiedostaa sanattoman vuorovaikutuksen kautta avautuvat mahdollisuudet entistä parempaan viestintään vuorovaikutustilanteissa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä sanattomasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvattajan ja lapsen välillä varhaiskasvatuksessa. Koska tutkin tutkimuksessa käsityksiä, valitsin tutkimuksen lähestymistavaksi fenomenografian. Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden varhaiskasvatuksen opettajan haastattelusta, jotka litteroin analyysin tekoa varten. Tutkimusaineiston analysoin fenomenografiselle tutkimukselle tyypillisen monivaiheisen luokittelun avulla. Analyysin tuloksena syntyi seitsemän kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä ja sekä tutkimukseni tuloksia.

Tämän tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat käsittivät sanattoman vuorovaikutuksen viestintäkeinona lapsen ja varhaiskasvattajan välillä. Sen avulla opettajilla on mahdollisuus esimerkiksi ohjata toimintaa ja siksi se nähtiin myös työkaluna lasten kanssa toimittaessa. Ylipäätäänkin varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat sanattoman vuorovaikutuksen merkityksellisenä, sillä heidän mukaansa suurin osa varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta on sanatonta. Varhaiskasvatuksen arjessa sanaton vuorovaikutus ilmeni yleisimmin ilmeinä, eleinä, katseina ja liikkeinä. Varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat sanattomien vuorovaikutustaitojen olevan yksi tärkeä oppimisen kohde lapsille ja tiedostivat myös oman roolin taitojen opetuksessa. Sanattoman vuorovaikutuksen käyttöön liittyi myös jonkin verran haasteita, sillä esimerkiksi kiire tai melu koettiin sanatonta vuorovaikutusta estäviksi tekijöiksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajien mukaan varhaiskasvattajien taito käyttää sanatonta vuorovaikutusta lasten kanssa vaihtelee jonkin verran.