JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

Finnish primary school principals can be described as value-based leaders as there are many values that should be implemented in schools from the perspective of the legislation and the core curriculum alone. It has been estimated that the principals’ job description is going towards a more holistic direction where it is difficult to define what is not a part of principals’ duties anymore. This study’s aim was to research how the principals view values and value-based leadership in relation to their profession as principals.

The theoretical framework of this research portrayed values and leadership in the context of education. As leaders, principals can influence the value planning, defining, implementation, and visibility processes in their schools. The values should be decided upon communally, they should be defined clearly, and the leader should get the personnel of the organisation behind the values. In best case scenarios the personnel take the values as their own, being proud to represent the chosen values in their work. However, sometimes certain realities such as time and resources can create challenges when implementing values. Naming values alone can be difficult not to mention defining them or putting them to practice.

This research’s methodological approach is a qualitative case study with qualitative content analysis method. When interviewed all the principals deemed values important and present in their schools. However, the extent to which value work had been done in the schools varied quite a bit. All principals named values important for themselves personally and professionally, as well as values that arose from the school’s cultures. Although values were present in all the schools the principals had challenges concretisating the values in order to implement them in the school’s cultures. Sometimes values were also taken granted, or seen as obvious, and the obviousness was explained through the school’s hidden curriculum. Not all schools had planned the values as a community, but the values were either given to them by their employer (e.g. the city), or the values existed in the school due to other factors, such as environmental. Value work was also seen as important, and the principals brought up the wish to have more time for value discussions. If the principals’ job description is shifting more towards management, as this research also suggests, it might have consequences on how the principals acknowledge other important dimensions of their profession such as values.

Rehtorit arvojohtajina : suomalaisten peruskoulujen rehtoreiden näkemyksiä arvoista ja johtajuudesta

Tiivistelmä

Suomalaisia peruskoulujen rehtoreita voidaan kuvailla arvojohtajina, sillä koulumaailmassa on monia arvoja mitä koulujen tulisi implementoida, jo pelkästään opetusuunnitelman ja lainsäädännön näkökulmasta. Rehtoreiden työnkuvat voivat kuitenkin vaihdella paljon koulujen välillä. On arvioitu, että rehtoreiden työnkuva on menossa entistä holistisempaan suuntaan, jolloin on yhä hankalampaa määritellä, mikä ei enää ole osa rehtoreiden työnkuvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kerätä rehtoreiden näkemyksiä siitä, miten he näkevät arvot ja niihin liittyvän arvojohtajuuden heidän työssään rehtoreina.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin arvoja ja johtajuutta kasvatuksen ja koulutuksen konteksteissa. Rehtorit johtajina pystyvät vaikuttamaan arvojen suunnitteluun, määrittelyyn, implementointiin sekä näkyvyyteen kouluissaan. Arvoista tulisi sopia yhteisesti, ne tulisi määritellä selkeästi, sekä johtajan tulisi saada työntekijänsä seisomaan valittujen arvojen takana. Parhaimmissa tapauksissa työntekijät ottavat arvot mielellään omakseen, ja ovat ylpeitä edustaessaan näitä tiettyjä arvoja organisaation työntekijöinä. Joskus tietyt ulkoiset määritteet, kuten aika ja resurssit, voivat kuitenkin luoda haasteita arvotyöskentelyyn. Pelkästään arvojen nimeäminen voi olla haasteellista, puhumattakaan arvojen määrittelystä tai konkretisoinnista.

Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistoa käsitellään sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluissa rehtorit toivat toistuvasti esille arvojen tärkeyden, mutta arvotyöskentelyä oli kuitenkin harrastettu kouluissa vaihtelevasti. Kaikki rehtorit nimesivät heille henkilökohtaisesti sekä ammatillisesti tärkeitä arvoja, sekä koulun toimintakulttuureista nousevia arvoja. Vaikka arvot olivat jokaisessa koulussa läsnä, rehtorit toivat esille arvojen konkretisoinnin hankaluuden, kun arvoja yritetään viedä koulun toimintakulttuureihin. Joskus arvot nähtiin myös itsestäänselvyyksinä, ja itsestäänselvyyttä selitettiin muunmuassa piilo-opetusuunnitelman avulla. Kaikki koulut eivät olleet suunnitelleet arvoja yhdessä, vaan arvot oli annettu heille kaupungilta, tai arvot olivat jo ennestään läsnä koulussa. Ylipäätään arvotyöskentely nähtiin tärkeänä, ja rehtorit toivatkin esille, että arvokeskusteluille tulisi olla enemmän aikaa. Jos rehtoreiden työnkuva on menossa yhä enemmän hallinnollisempaan suuntaan, kuten tämänkin tutkimuksen perusteella vaikuttaa, sillä voi olla vaikutuksia siihen, miten rehtorit pystyvät huolehtimaan myös muista tärkeistä työhön kuuluvista ulottuvuuksista, kuten arvoista.