University of Oulu

Opiskelijoiden käsityksiä positiivisesta oppimisympäristöstä : PRIDE-teoria positiivisen oppimisympäristön kuvaajana

Saved in:
Author: Hurskainen, Jonna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Pages: 109
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006172428
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Hurskainen, 2020
Publish Date: 2020-06-18
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Suorsa, Teemu
Muukkonen-van der Meer, Hanni-Mari
Wenström, Sanna
Reviewer: Siklander, Pirkko
Muukkonen-van der Meer, Hanni-Mari
Description:

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella opiskelijoiden käsityksiä positiivisesta oppimisympäristöstä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa ja opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentyessä on tärkeää huomioida, miten hyvinvointia ja oppimista voidaan opiskelijoiden näkökulmasta oppimisympäristöissä parantaa. Positiivisesta oppimisympäristöstä on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Tutkimus perustuu teoreettisilta lähtökohdiltaan positiiviseen psykologiaan, jonka päämääränä on yksilöiden optimaalisen hyvinvoinnin, eli kukoistamisen tukeminen.

Tässä tutkimuksessa positiivinen oppimisympäristö määritellään opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista, eli pedagogista hyvinvointia tukevaksi oppimisympäristöksi. Pedagoginen hyvinvointi tulee lähelle kukoistamisen thriving käsitettä. Pedagogista hyvinvointia voidaan edistää positiivisen psykologian viitekehyksen, eli positiivisen pedagogiikan kautta. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole yksiselitteinen käsite ja sitä on positiivisessa psykologiassa mitattu ja määritelty eri tavoilla. Tässä tutkimuksessa sovelletaan positiivisen organisaatiotutkimuksen PRIDE-teoriaa positiivisen oppimisympäristön kuvaamiseen, joka on akronyymi sen keskeisistä viidestä elementistä: myönteiset käytänteet (positive practices), vuorovaikutus ja yhteistyö (relationship enhancement), vahvuudet (individual attributes), positiivinen opettajuus (deviant leadership) sekä emotionaalinen hyvinvointi (emotional well-being).

Kyseessä on yleinen laadullinen tutkimus. Aineisto (N=12) kerättiin teemahaastatteluina Suomen Diakoniaopiston (SDO) Oulun kampuksen opiskelijoilta. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä pohjautuen PRIDE-teoriaan. Analyysin perusteella PRIDE-teorian pääkategorioiden alle muodostui 18 aineistopohjaista alakategoriaa, jotka kuvaavat opiskelijoiden käsityksiä positiivisesta oppimisympäristöstä.

Tulosten mukaan positiivisen oppimisympäristön myönteiset käytänteet tarkoittivat fyysistä oppimisympäristöä, erilaisten oppimisen tapojen hyödyntämistä sekä myönteistä vuorovaikutusta tukevia käytänteitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö ilmenivät arjen vuorovaikutuksena, tärkeinä ihmissuhteina ja toisista huolehtimisena sekä tiimihengen rakentamisena. Vahvuudet merkitsivät niiden tunnistamista, hyödyntämistä ja kehittämistä. Positiivinen opettajuus sisälsi opettajan myönteisiä ominaisuuksia, vuorovaikutusta ja tunneilmapiirin johtamista, opiskelijan kannustamista ja palautetta sekä yksilöllistä kohtaamista ja tukemista. Emotionaalinen hyvinvointi rakentui myönteisestä ilmapiiristä, onnistumisen kokemuksista ja oppimisen ilosta, vaikeiden tunteiden hyväksymisestä, turvallisuudesta sekä fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta.

Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa positiivisesta oppimisympäristöstä opiskelijoiden näkökulmasta, jonka kautta voidaan suunnitella ja kehittää opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista tukevia oppimisympäristöjä ammatillisessa koulutuksessa. Laajempaan soveltamiseen koulutuksessa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta positiivisesta oppimisympäristöstä PRIDE-teorian mukaisesti, johon opiskelijoiden näkökulmat osoittautuivat arvokkaiksi.

Students’ perceptions of the positive learning environment : PRIDE theory as a framework of the positive learning environment

Abstract

The aim of the research was to analyze students’ perceptions of the positive learning environment. Because of the reform of Finnish vocational education and training (VET) and the found decrease of students’ well-being, it is important to study how students’ well-being and learning can be enhanced in learning environments from the perspective of students. However, there is little research on the positive learning environment. The research is theoretically based on positive psychology, which seeks to improve the ideal well-being of individuals, i.e. thriving.

In this study, the positive learning environment is defined as a learning environment that fosters students’ well-being and learning, that is, pedagogical well-being. Pedagogical well-being comes close to the concept of thriving. Pedagogical well-being can be enhanced under positive psychology framework, i.e. positive education. However, well-being is an ambiguous construct and it has been measured and defined various ways in positive psychology. This study applies the positive organization’s PRIDE theory to describe the positive learning environment. The PRIDE theory is an acronym of its five key elements: positive practices, relationship enhancement, individual attributes, deviant leadership and emotional well-being.

This study is a general qualitative research. The data (N = 12) was collected with semi-structured interviews from Diakonia College of Finland students in Oulu. The interviews were recorded, transcribed and then analyzed by directed content analysis which leaned on PRIDE theory. Based on the analysis, 18 databased subcategories were formed under the main categories of PRIDE theory, which describe students’ perceptions of the positive learning environment.

According to the results, positive practices in the positive learning environment meant a physical learning environment, practices that enabled different ways of learning and practices that enhanced positive interaction. Relationship enhancement emerged with everyday interaction, important interpersonal relationships and caring for others, as well as building a team spirit. Individual attributes meant identifying, employing and developing strengths. Positive teacher leadership included positive characteristics of the teacher, interaction and emotional leadership, student encouragement and feedback and individual encounter and support. Emotional well-being was built on a positive atmosphere, experiences of success and the joy of learning, acceptance of difficult emotions, safety and support for physical well-being.

The research provides an important information of the positive learning environment from the students’ point of view, through which learning environments that support students’ well-being and learning can be designed and developed in Finnish VET. However, further exploration of the positive learning environment according to PRIDE theory is needed for applying it more broadly in education, to which student’s viewpoints proved to be valuable.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jonna Hurskainen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.