JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään opetusalan sidosryhmien ajatuksia oppimisen ja osaamisen arvioinnin yhdenvertaisuudesta ja sen kehittämisestä. Tutkimus perustuu Opetushallituksen yhdessä asiantuntijaryhmän ja eri sidosryhmien kanssa laatimiin perusopetuksen arvioinnin tarkennettuihin periaatteisiin. Kyseisestä tarkennetusta arviointiluvusta pyydettiin lausuntoja opetusalan sidosryhmiltä marras-joulukuussa 2019.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen metodina teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. 50 lausuntoa teemoiteltiin Marja Myllykankaan (2002) tutkimuksessa tekemän oppimisen arvioinnin jaottelun perusteella teemoihin, jotka olivat: kuka arvioi, miksi arvioidaan, mitä arvioidaan ja miten arvioidaan. Näiden teemojen lisäksi aineistosta syntyi viides teema, joka oli muita toimia arvioinnin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään avaamaan arvioinnin ja yhdenvertaisuuden käsitteitä suomalaisen koululaitoksen historiasta tähän päivään. Oppimisen arvioinnilla on useita tärkeitä tehtäviä, joista päällimmäisenä on opetussuunnitelmassa määritellyt tehtävät tukea ja ohjata oppilaan opiskelua sekä arvioida oppilaan osaamista suhteessa tavoitteisiin. Arvioinnilla on myös tärkeä tehtävä oman toiminnan kehittämisen välineenä. Kun toiminta kehittyy, täytyy myös arvioinnin kehittyä vastaamaan toimintaa. Tuloksia peilataan johtopäätöksissä suomalaiseen arviointitutkimukseen sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen 2019 julkaisemaan selvitykseen ”Että tietää, missä on menossa”: Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa (Atjonen, Laivamaa, Levonen, Orell, Saari, Sulonen, … & Immonen, 2019).

Tutkimuksessa selvisi, että opetusalan sidosryhmien mielestä opetussuunnitelmaa tulisi kehittää edelleen selkeämpään suuntaan, ja siitä tulisi karsia pois mahdollisimman paljon paikallista päättämistä. Numeroarvioinnin aikaistaminen jakoi mielipiteitä, mutta formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin selkeään erotteluun oltiin tyytyväisiä. Opetusalan sidosryhmien lausunnot kertoivat epävarmuudesta sitä kohtaan, miten arviointia käytännössä tulisi toteuttaa. Ajatuksen ja käytännön tasoilla oltiin usein eri mieltä arvioinnin toteuttamisesta. Arvioinnissa ihannoidaan läpinäkyvyyttä, oppilaan osallistamista ja huomioon ottamista sekä ohjausta ja kannustusta, mutta tekninen toteutus arvioinnissa askarruttaa. Erityisesti päättöarvioinnin ongelmallisuus ja erityisryhmien huomioiminen huolestuttaa opetusalan sidosryhmiä yhdenvertaisen arvioinnin näkökulmasta. Oppimisen ja osaamisen arviointi vaatii opettajien perehdyttämistä ja arviointiosaamisen lisäämistä mielellään yhdessä kollegojen kanssa ajatuksia jakaen. Jotta yhdenvertaisuus oppimisen ja osaamisen arvioinnissa toteutuisi, tulisi ristiriitaisuudet ja epäselviksi jääneet asiat opetussuunnitelmassa selkiyttää, ja muistaa ero samanarvoisen ja samanlaisen arvioinnin välillä.