JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kirjallisuuskatsauksen perusteella ymmärrettävä kokonaisuus sähköjohdannaisten käytöstä suojauslaskennassa ja suojaussuhteen tehokkuuden arvioimisesta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli yhdistää tieteellisen keskustelun kautta syntyneet suojaussuhteen tehokkuutta arvioivat mallit ja näiden menetelmien käyttömahdollisuudet IFRS 9 -standardin asettamassa viitekehyksessä. IFRS 9 -standardi astui voimaan 1.1.2018, joten aihealue on kokonaisuudessaan suhteellisen ajankohtainen ja tutkimaton, ja siten myös mielenkiintoinen.

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään sähköjohdannaisia ja käydään läpi IFRS 9 -standardia, joka määrittelee kriteerit suojauslaskennan soveltamiselle. Empiirisessä osiossa näistä kriteereistä testataan suojauskohteen ja suojausinstrumentin välistä taloudellista suhdetta sekä suojaussuhteen suojausastetta. Suojauskohteen ja suojausinstrumentin taloudellista suhdetta testataan matemaattisin ja tilastollisin menetelmin. Suojausastetta testataan kokeellisella asetelmalla, jossa muutetaan suojaussuhteen volyymisuhteita.

Regressioanalyysin tulosten perusteella todettiin, että sähkön markkinaehtoisella systeemihinnalla (suojauskohde) ja sähköfutuurilla (suojausinstrumentti) on taloudellinen suhde yksinkertaisessa suojaustilanteessa, jossa suojauskohteella ja suojausinstrumentilla on sama kohde-etuus, maturiteetti ja nimellismäärä. Monimutkaisemmissa suojaussuhteissa täytyy kuitenkin huomioida regressioanalyysin rajoitukset. Matemaattiset mallien ja dollar offset -metodin tulokset tukevat regressioanalyysin tuloksia ja taloudellisen suhteen ymmärtämistä. Näitä menetelmiä käyttäessä on kuitenkin huomioitava, etteivät ne todista muuttujien tilastollista yhteyttä.

Volyymiriskin mahdollisia vaikutuksia suojausasteeseen pystyttiin havainnollistamaan kokeellisen asetelman avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että volyymiriski lisää riskiä suojaussuhteen tehottomuudesta. Volyymiriskin realisoituminen muuttaa suojaussuhteen suojausastetta, sillä suojauskohteen ja suojausinstrumentin suhde muuttuu. Tulokset havainnollistavat myös, kuinka optioiden käytöllä voidaan suojautua volyymiriskiltä ja siten vähentää suojausasteen muutoksen aiheuttamaa suojaussuhteen tehottomuutta.

Tutkimus kokoaa yhteen johdannaisten osalta IFRS 9 -standardin keskeisimmät seikat ja on oiva katsaus monimutkaiseen johdannaisten maailmaan. Kirjallisuuskatsauksessa esiin nousevia seikkoja voidaan käyttää apuna tilinpäätöksen liitetietojen laatimisessa ja tutkimuksessa esiteltyjä malleja voi soveltaa käytäntöön suojaussuhteiden tehokkuuden arvioinnissa. Matemaattisia ja tilastollisia malleja sekä kokeellista asetelmaa on testattu yksinkertaisissa suojaustilanteissa, jotta niiden hyödyntämistä ja käyttöönottoa voitaisiin ymmärtää monimutkaisemmissakin suojaustilanteissa.