JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien keskuspankkien ohjauskorot ovat Euroopassa ja Yhdysvalloissa olleet historiallisen matalalla tasolla. Vertaan tutkimuksessani Euroopan keskuspankin ja Fedin harjoittamaa korkopolitiikkaa Taylorin rahapoliittisen säännön sallimaan korkotasoon. Työni käsittelee Suomea, Saksaa, Espanjaa ja Kreikkaa, sekä Yhdysvaltoja vuosina 2006–2019. Tutkimus käsittelee EKP:n asettaman koron sopivuutta kullekin maalle, ja vertaa tätä Taylorin säännön sallimaan tasoon. Yhdysvalloilla vastaavasti on itsenäinen rahapoliittinen valta.

Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, minkälainen Taylorin sääntö on rahapoliittisena ohjenuorana, ja mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet. Sääntöä kohtaan on esitetty kritiikkiä, jota työ käsittelee. Suomen osalta tutkin myös minkälaisia vaikutuksia pitkään jatkuneella matalalla korkotasolla on ollut talouteen, ja mitä etuja, ja haittoja matalista koroista on ollut Suomessa. Ensimmäisenä tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan Taylorin sääntö on yleisesti ottaen toimiva rahapoliittinen työkalu käytettäväksi ohjenuorana keskuspankin korkopolitiikalle. Taylorin säännön heikkoutena voidaan nähdä olevan sen heikko soveltuminen nopeasti kehittyviin kriisi- tai shokkitilanteisiin. Tämä näkemys on yhdenmukainen tutkimukseni tulosten kanssa.

Lisäksi tutkimukseni tukee aiempaa näkemystä siitä, että sääntöä ei tulisi soveltaa liian kaavamaisesti, vaan käyttää sitä suuntaa antavana ohjenuorana, ja tarvittaessa tukeutua myös harkinnanvaraiseen päätöksentekoon. Toisena tulokset tukevat näkemystä euron symmetriaongelman olemassa olosta. Symmetriaongelma on nähtävissä, kun vertaillaan euromaiden yhteistä korkotasoa, ja Taylorin säännön sallimia korkotasoja toisiinsa. Johtuen euromaiden talouksien erilaisista rakenteista, ja eriävistä talouskehityksistä, kaikille yhteisesti sopivan korkotason asettaminen on yleisesti ottaen hyvin haastavaa. Tutkimukseni mukaan tutkimusjaksolla 2006–2019 korkopolitiikka on usein ollut samanaikaisesti osalle valtioista liian löyhää, ja osalle taas liian kireää. Tutkimuksen päätelmät pitkään jatkuneen matalan korkotason vaikutuksista Suomeen ovat, että se on kiihdyttänyt talouskasvua, kasvattanut velkaantumista, ja nostanut asuntojen hintoja.

Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa arvioitaessa yhtenäisen rahapolitiikan sopivuutta erilaiset taloudelliset rakenteet omaaville valtioille, sekä arvioitaessa Taylorin säännön käytettävyyttä osana rahapoliittista päätöksentekoa. Tuloksia voidaan myös käyttää arvioitaessa miten ekspansiivinen rahapolitiikka vaikuttaa talouteen, tutkimuksen tulokset matalan korkotason vaikutuksista eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta samankaltaisuutta on nähtävissä myös muissa valtioissa.