JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Aineistoni jakautuu kolmeen osaan arkkitehtuurin eri osa-alueita yhdistävän yhteisprojektin mukaisesti: yhdyskuntasuunnittelun asemakaavakurssin (YS), nykyarkkitehtuurin asuntosuunnittelun (NARK) ja rakennusopin kerrostalosuunnittelun (RO) osioon. Olen pyrkinyt luomaan näistä osa-alueista kokonaisuuden, jossa eri kursseille asetetut sisällöt muodostavat toisiaan tukevaa ja yhtenäistä arkkitehtuuria. Kanditaatintyökseni valitsin rakennusopin osuuden, sillä halusin tutkia puurakentamisen mahdollisuuksia tarkemmin rakennusosa- ja detaljitasolla.

Yhdyskuntasuunnittelun kurssin tehtävänä oli suunnitella uusi asuinalue Oulun Linnanmaan eteläosaan. Laajaa, rakentamatonta aluetta rajaa lännestä Puu-Linnanmaan kaupunginosa ja Syyninmaanpuisto, etelästä Syyninmaan kaupunginosa, idästä Alakyläntie ja pohjoisesta Linnanmaantie. Alueen läpi kulkee raitiovaunu- tai superbussiliikenteen mahdollistava Linnanmaan bulevardi, jota ympäröi suhteellisen korkeat ja urbaanit kaupunkikorttelit ja jonka varrelle sijoittuu julkisia ja kaupallisia toimintoja. Korttelien mittakaava pienenee asteittain bulevardilta Puu-Linnanmaata ja Pyykösjärveä kohti mentäessä. Melko tiivistä ja kaupunkimaista asuinaluetta halkoo diagonaalinen käveltävän ja pyöräiltävän liikenteen reitti ja puistoalue.

Asuntosuunnittelukurssin tontti oli ennalta määrätty Puu-Linnanmaan kaakkoisosaan Virkakadun, Vakanssipolun ja Vaarnakujan rajaamaan alueeseen. Opiskelijoille suunnatun kilpailun tehtävänannossa haluttiin edistää puurakentamista kerrostalosuunnittelussa, joten lähestyin suunnittelutehtävää vahvasti puun materiaalisuus ja rakenteellisuus edellä. Halusin jatkaa Puu-Linnanmaan hienovaraista rakennuskantaa ja sijoitin pitkänmallisen rakennusmassan pohjois-eteläsuunnassa Vaarnakujan suuntaisesti. Opiskelijoille suunnatussa rakennuksessa yksiöiden ja kaksioiden sekä opiskelijoiden yhteisasumista tukevien yhteistilojen määrää on painotettu. Toistuvat asuntotyypit ja kantavien seinälinjojen järjestelmä on toiminut mitoituksen perustana. Rakennuksien päädyissä olen varioinut erikokoisia asuntyyppejä joka toisessa kerroksessa. Asuinrakennuksen julkiset tilat sijoittuvat rakennuksen pohja- sekä ullakkokerrokseen, jossa sijaitsee myös asukkaille yhteinen saunaosasto ja kattoterassi sekä kattoterassein varustellut loft-asunnot.

Kerrostalon pääasialliseksi rakennusmateriaaliksi valikoitui ristiinlaminoiduista massiivipuulevyistä muodostettu CLT-levy. Täysin puisena materiaalina CLT on sekä kestävä että ekologinen valinta kerrostalon kantavaksi runko- ja välipohjarakenteeksi. Puun lisäksi tärkeä rakennusmateriaali rakennuksessa on teräs, jota on hyödynnetty puisen julkisivun taakse sijoittuvien teräspilareiden sekä niihin tukeutuvien parvekkeiden teräskehien ja vetotankojen sekä parvekekaiteiden materiaalina. Rakennusmassaa keventävissä porrashuoneisiin sijoittuvissa lasiosissa olen tutkinut lasiseinien ja niihin liittyvien alumiiniprofiilien detaljointia. Puu näkyy myös asuntojen sisätiloissa, joissa olen jättänyt CLT-pinnan näkyviin osissa ei-kantavia väliseiniä ja palkkivahvisteisten välipohjien näkyvää alapintaa palomääräykset huomioon ottaen.