Globaalikasvatus ja siihen kuuluvat osa-alueet
Väisänen, Kati (2020-06-23)
Väisänen, Kati
K. Väisänen
23.06.2020
© 2020 Kati Väisänen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242642
Tiivistelmä
Kandidaattitutkielma käsittelee globaalikasvatusta ja siihen kuuluvia osa-alueita. Tutkielman tarkoituksena on myös tuoda esille globaalikasvatukseen ja siihen liittyvien osa-alueiden yhtenäistäviä tekijöitä. Tutkimusmenetelmäni on kuvaileva, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, joka mahdollistaa laajan, monipuolisen ja tiivistetyn katsauksen aiheesta.
Globaalikasvatus on näkökulma, joka on saanut alkunsa jo 1920-luvulta. Aluksi käytettiin termejä kansainvälisyyskasvatus ja monikulttuurisuuskasvatus. Nykyisin puhutaan globaalikasvatuksesta globaalistuvan maailman johdosta. Globaalikasvatuksen tavoitteena on luoda oikeudenmukainen, yhdenvertainen, suvaitsevainen, ymmärtäväinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava maailma kaikille.
Globaalikasvatus on laaja yleiskäsite, joka kätkee sisäänsä useita osa-alueita. Jotkut tutkimukset jakavat globaalikasvatuksen useampaan osa-alueeseen, mutta tässä tutkimuksessa käsittelen niistä keskeisimmät. Ne ovat ihmisoikeuskasvatus, rauhankasvatus, kulttuurienvälinen kasvatus, kehityskasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus.
Globaalikasvatus ja siihen kuuluvat osa-alueet pyrkivät samaan tavoitteeseen sekä ne jakavat samat yhteiset arvot. Tavoitteena on osaamisen kehittäminen, mahdollistaminen ja tietoisuuden lisääminen, kuitenkin pitäen painopisteen vastuullisessa ja aktiivisessa kansalaisessa. Ne pyrkivät myös avartamaan ihmisten mieltä ja katsetta, jotta ne omalta osaltaan edesauttaisivat oikeudenmukaisen, yhdenvertaisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman syntymistä.
Globaalikasvatus on näkökulma, joka on saanut alkunsa jo 1920-luvulta. Aluksi käytettiin termejä kansainvälisyyskasvatus ja monikulttuurisuuskasvatus. Nykyisin puhutaan globaalikasvatuksesta globaalistuvan maailman johdosta. Globaalikasvatuksen tavoitteena on luoda oikeudenmukainen, yhdenvertainen, suvaitsevainen, ymmärtäväinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava maailma kaikille.
Globaalikasvatus on laaja yleiskäsite, joka kätkee sisäänsä useita osa-alueita. Jotkut tutkimukset jakavat globaalikasvatuksen useampaan osa-alueeseen, mutta tässä tutkimuksessa käsittelen niistä keskeisimmät. Ne ovat ihmisoikeuskasvatus, rauhankasvatus, kulttuurienvälinen kasvatus, kehityskasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus.
Globaalikasvatus ja siihen kuuluvat osa-alueet pyrkivät samaan tavoitteeseen sekä ne jakavat samat yhteiset arvot. Tavoitteena on osaamisen kehittäminen, mahdollistaminen ja tietoisuuden lisääminen, kuitenkin pitäen painopisteen vastuullisessa ja aktiivisessa kansalaisessa. Ne pyrkivät myös avartamaan ihmisten mieltä ja katsetta, jotta ne omalta osaltaan edesauttaisivat oikeudenmukaisen, yhdenvertaisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman syntymistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]