Neurobiologinen naturalismi : Miten tietoisuus syntyy materiasta |
|
Author: | Tanskanen, Sampo1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Science, Biology |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 0.5 MB) |
Pages: | 18 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202008042762 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : S. Tanskanen,
2020
|
Publish Date: | 2020-08-04 |
Thesis type: | Bachelor's thesis |
Description: |
Tiivistelmä Tietoisuuden olemassaoloa on tutkittu kauan filosofisessa mielessä ja kandidaatintyössäni halusin selvittää, miten tietoisuutta selitetään luonnontieteellisestä perspektiivistä. Yksi kyseistä perspektiiviä edustava teoria on Feinbergin ja Mallattin neurobiologinen naturalismi. Työ on tehty kirjallisuuskatsauksen muodossa, lähteinä eri tieteellisistä tietokannoista löydetyt artikkelit. Tietoisuus on tuntevan tai havaitsevan organismin sisäinen, subjektiivinen, kvalitatiivinen ja mielentilan prosessi. Feinbergin ja Mallatin neurobiologisessa teoriassa tietoisuuden yksinkertaisin muoto on sensorinen tietoisuus, joka on organismin välitön kokemus ympäristöstä ja kehon tilasta. Sensorinen tietoisuus syntyy neljästä neuro-ontologisesti redusoimattomasta tietoisuuden ominaisuudesta: Hermostotilan heijastus, kvalia, mielensisäinen yhtenäisyys ja -kausaatio. Kukin ominaisuus rakentuu toistensa päälle, mutta niitä ei kyetä redusoimaan tieteelliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan pienempiin osiin, joka tunnetaan tietoisuuden ”kovana ongelmana”. Neurobiologinen naturalismi ratkaisee tietoisuuden kovan ongelman sillä, että tietoisuus on biologisille ilmiöille tyypillisen piirteen, hierarkkisen itseorganisoivan järjestelmän emergentti ominaisuus. Muista biologisista ilmiöistä poiketen tietoisuudella on subjektiivinen luonne, joka syntyy neuronien omalaatuisesta hierarkiasta. Neuronien hierarkkinen järjestelmä vastaanottaa tietoa reseptorisoluilla organismin ympäristöstä ja kehosta. Informaatio välitetään hierarkian huipulle aivojen isomorfisille kartoille, joissa tietoisuuden kokemus syntyy. Nahkiaisten ja laakaeläinten sikiönkehityksen vaiheita seuraamalla selviää, että laakaeläimen sikiöllä ei kehity selkärankaisille tyypillisiä rakenteita, jotka johtaisivat isomorfisten karttojen muodostumiseen. Sen sijaan nahkiaisilla sikiönkehityksessä muodostuu isomorfisia karttoja vastaavia alueita aivoissa. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että tietoisuus on syntynyt nahkiaisten kehittyessä ja kaikilla sen jälkeen kehittyneillä selkärankaisilla on myös jonkinasteinen tietoisuus. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Sampo Tanskanen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |