JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

The goal for this bachelor’s thesis was to understand how school is experienced as a place and what other factors influence it. This research combines theories from both human geography and education. Our interest to research school as a place came from our minor studies of geography, as there we completed a small research on home as a place. The main research question on this paper is “what makes a school a place?”

This thesis is completed as a literature review and working together in cooperation has been a big part of the process. School as a place has not been researched much, and that led to collecting literature and data from various sources and combining knowledge. Working together has brought reliability to this research, as well as made discussion and critical analyzing possible. Sources have been selected carefully to gain as reliable knowledge as possible.

The formation of place in a school has multiple meanings. For space to turn into place physical and social environments, as well as personal perceptions, are needed. In the school environment the physical building serves as a physical space that is shaped and affected by students, teachers, parents, other staff, and society. How much these factors affect the formation of place depends on the individual’s perceptions, experiences, and expectations of school. Therefore, the experience of school as a place is personal and constantly changing.

At first in this bachelor’s thesis relevant place theories are introduced. Also, school’s physical usage of space and its effect on the experience of place is discussed. In the next part safety, social relationships and learning are reflected with the help of Maslow’s hierarchy of needs. Hierarchy of needs is used to address the role of different levels in enabling learning. Likewise, sense of place is formed by multiple elements that impact one another. It is important to understand different expectations set to the school by students, teachers, parents, and society, in order to interpret and discuss school holistically from different perspectives.

Tiivistelmä

Kandidaatintutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka koulu koetaan paikkana ja mitkä eri tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita kulttuurimaantieteen sekä kasvatustieteen aloilta. Mielenkiintomme tutkia koulua paikkana muotoutui maantieteen sivuaineopintojen yhteydessä, kun toteutimme kyselytutkimuksen kodista paikkana. Tutkimuskysymyksemme tässä kandidaatintutkielmassa on ”Mikä tekee koulusta paikan?”

Kandidaatintutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, sekä yhteistutkijuus on ollut vahvasti läsnä. Koulua paikkana ei ole laajasti tutkittu, mikä tuli esiin tiedonhankinnassa, johtaen tiedon yhdistelemiseen eri lähteistä. Yhteistutkijuus on tuonut tutkimukseen luotettavuutta, sekä mahdollistanut keskustelun ja tiedon kriittisen analysoinnin. Lähteiden valinta on ollut harkittua ja lähteiden luotettavuutta on arvioitu.

Koulun paikkakokemuksen muotoutuminen on monisyinen prosessi. Tilan muuttuminen paikaksi vaatii fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, sekä henkilökohtaiset tulkinnat. Koulumaailmassa koulurakennus toimii fyysisenä tilana, mitä muovaavat oppilaat, opettajat, vanhemmat, koulun muu henkilökunta sekä yhteiskunnan vaikutukset. Se, kuinka voimakkaasti ja millä tavalla edellä mainitut tekijät vaikuttavat paikan kokemukseen, on riippuvainen yksilön omista tulkinnoista, kokemuksista ja odotuksista. Täten kokemus koulusta paikkana on henkilökohtainen ja alati muuttuva.

Kandidaatintutkimuksessa käsittelemme aluksi tutkimuksen kannalta oleellisia paikkateorioita, sekä koulun fyysisiä tilaratkaisuja ja niiden vaikutusta paikan kokemiseen. Seuraavassa osiossa reflektoimme turvallisuutta, sosiaalisia suhteita ja oppimista suhteessa Maslown tarvehierarkiaan. Tarvehierarkian avulla käsittelemme perustarpeiden, sekä muiden tasojen roolia oppimisen mahdollistajana. Samalla tavalla paikkakokemus muodostuu useista päällekkäisistä, toisiaan sivuavista elementeistä. On tärkeätä ymmärtää oppilaiden, opettajien, vanhempien ja yhteiskunnan erilaiset odotukset koululle, jotta koulua voidaan tulkita ja käsitellä kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista.