JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään kullan hinnan ja 11 makrotalouden tekijän välistä yhteyttä. Kullalla on ainutlatuinen asema talousjärjestelmässä turvasatamana ja varantovaluuttana, minkä vuoksi on kiinnostavaa tarkastella mitkä makrotalouden tekijät vaikuttavat sen hinnan kehitykseen. Tutkimuksessa testataan tilastollisesti kullan hinnan ja makrotalouden tekijöiden välistä suhdetta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Työn tavoitteena on selvittää mitkä makrotalouden tekijät ennakoivat kullan hintaa, ennakoiko kullan hinta makrotalouden tekijöitä, ja millainen on kullan asema makrotaloudessa. Tutkimusaineisto koostuu Yhdysvaltojen kuukausittaisista makrotalouden aikasarjoista. Tutkittava ajanjakso ulottuu tammikuusta 1972 kesäkuuhun 2019. Pitkän aikavälin relaatioita tarkastellaan yhteisintegroituvuuden avulla. Yhteisintegroituvuutta testataan Engle–Grangerin (1987) ja Johansenin (1988) menetelmillä. Lyhyen aikavälin relaatioita tarkastellaan Granger-kausaliteetin ja impulssivastefunktioiden avulla. Granger-kausaliteetin avulla tutkitaan ennakoivatko muutokset kullan hinnassa ja makrotalouden tekijöissä toisiaan. Impulssivastefunktioiden avulla tarkastellaan näiden vaikutusten suuntaa ja suuruutta.

Tulokset tukevat aikaisempien tutkimusten havaintoja, sillä kullan hinnan kehityksen kannalta merkittävimmät makrotalouden tekijät vaikuttavat olevan hinta- ja korkotaso, rahan tarjonta sekä öljyn hinta. Mielenkiintoista on, että osakemarkkinoiden merkitys kullan hinnan kehitykselle on vähäinen. Kullan hinta on yhteisintegroitunut muun muassa pitkän koron, rahan tarjonnan ja teollisuustuotannon kanssa koko tutkimusajanjaksolla. Granger-kausaliteettien tarkastelu osoittaa, että kullan hinnan muutosta ennakoivat inflaatio, korot, luotonanto ja rahan tarjonta. Vastaavasti muutokset kullan hinnassa vaikuttavat ennakoivan korkojen, luotonannon, rahan tarjonnan, inflaation, teollisuustuotannon sekä öljyn hinnan muutoksia. Kausaalisuus on parhaimmillaan kaksisuuntaista. Impulssivastefunktioiden kuvaajien tarkastelu osoittaa, että kullan hinnan ja korkomuuttujien reaktiot toistensa muutoksiin ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Muiden muuttujien osalta reaktiot ovat positiivisia tai lähellä nollaa. Kokonaisuudessaan muuttujien vaikutus toisiinsa lyhyellä aikavälillä on pientä, mutta suhteellisen pitkäkestoista.

Tuloksia voidaan hyödyntää, kun halutaan tarkastella kullan hinnan muodostumista ja vaikuttavia tekijöitä sen taustalla. Kullan hinnan ja makrotalouden tekijöiden väliset suhteet ovat ajallisesti muuttuvia, joten tuloksia ei voida yleistää kaikissa olosuhteissa tai kaikkina aikoina. Tutkimus ei myöskään ota laajasti huomioon makrotalouden muuttujien keskinäistä riippuvuutta toisistaan.