University of Oulu

Aspartyyliglukosaminuria esimerkkinä suomalaisesta tautiperinnöstä

Saved in:
Author: Alaspää, Laura1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 16
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202008212855
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Alaspää, 2020
Publish Date: 2020-08-21
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Aspartyyliglukosaminuria eli AGU-tauti on perinnöllinen ja lysosomaalinen kertymäsairaus, jota esiintyy Suomessa enemmän kuin muualla maailmassa. AGU on peittyvästi periytyvä sairaus, jolloin lapsen on saatava se molemmilta vanhemmilta sairastuakseen siihen. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvailla AGU-taudin aiheuttavia tekijöitä, mahdollisia hoitokeinoja ja itse AGU-taudin vaikutuksia potilaaseen.

AGU johtuu mutaatiosta AGA-geenissä, jonka seurauksena aspartyyliglukosaminidaasientsyymin toiminta heikkenee, eikä se hajota glykoproteiineja, eritoten aspartyyliglukosamiinia lysosomeissa, jolloin näitä glykoproteiineja kertyy lysosomeihin. Kertyessään lysosomeihin, ne aiheuttavat solukuolemia, jonka seurauksena AGU-potilas kärsii vakavasta kehityshäiriöstä. AGU-tautia sairastavan keskimääräinen elinikä on 35–40 vuotta. Suomessa AGU-tautia on löydetty kahdentyyppisenä mutaationa. Valtamutaatio AGUfin major aiheuttaa 98 % tapauksista ja se johtuu yhden nukleotidin pistemutaatiosta AGA-geenissä aiheuttaen AGA-entsyymin vääränlaisen laskostumisen. 1,5 % Suomessa esiintyvistä AGUtapauksista johtuu kahden nukleotidin häviämästä AGUfin minor AGA-geenissä. Tämä mutaatio aiheuttaa ennenaikaisen lopetuskodonin lukemisen.

AGU-tauti ilmenee potilaan yleisessä terveydessä, ruumiinrakenteessa, sosiaalisissa taidoissa ja ulkonäössä. Tauti voidaan havaita jo vauvaiässä kiihtyneestä kasvusta ja kasvojen epämuodostumien aiheuttamista hengitystieinfektioista. Vanhetessaan oireet lisääntyvät ja 25 ikävuoden jälkeen kehityshäiriö kasvaa radikaalisti, jolloin yksilön toimintakyky heikkenee entisestään päätyen lopulta taaperon tasolle. AGU-tautiin ei ole vielä löydetty parannuskeinoa, mutta AGA-entsyymin mekanismit ja AGAgeeni tunnetaan hyvin ja meneillään on potentiaalisia tutkimuksia, joilla AGU-taudin voisi parantaa. Näistä yksi on Ritva Tikkasen tutkimusryhmän vetämä kliininen koe Cystadanelääkkeen toimintatehosta AGU-taudin hoidossa. Tutkimuksen on määrä valmistua lähivuosina. Tällä hetkellä potilaiden oireita voidaan helpottaa kirurgisilla toimenpiteillä ja lääkkeillä elämänlaadun parantamiseksi.

see all

Subjects:
Copyright information: © Laura Alaspää, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.