JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä laadullinen tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena sosioemotionaalisesti haastavan käyttäytymisen näyttäytymisestä varhaiskasvatuksessa. Kirjallisuuskatsauksen tieteenfilosofisena perustana on käytetty kasvatusfilosofien ja kasvatusajattelijoiden ja kasvatussosiologien teorioita ja ajatuksia kasvatuksen ontologiasta, kasvatuksen eettisestä, ja moraalisesta filosofiasta, sekä kasvatuksen sosiologisesta näkökulmasta ja asenteista.

Tutkielman tarkoitus on tuoda ilmi, kuinka haastava käyttäytyminen näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa, sekä mikä voisi selittää haastavaa käyttäytymistä. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi on valikoitunut tutkimuksia, joissa varhaiskasvatuksen sosioemotionaaliset haasteet ovat esillä.

Tutkimuksessa tarkastellaan haastavan käytöksen, vuorovaikutuksen sekä kasvattajien asenteiden näyttäytymistä varhaiskasvatuksessa. Sosioemotionaalisten haasteiden tutkiminen varhaiskasvatuksen arjen valossa on merkittävää, koska integraatiosta johtuen erityistä tukea tarvitsevia lapsia on varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä enemmän. Ajankohtaisuutta lisää myös työn henkisen kuormittavuuden kokeminen.

Tutkimus osoittaa haastavaksi koetun käytöksen kuormittavan varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Haastavaksi koettu käytös ilmenee sosioemotionaalisina haasteina, kuten voimakkaina tunteenpurkauksina. Lisäksi haastava käytös näyttäytyy aikuisen kykenemättömyytenä lapsen sosioemotionaaliseen tukeen, kuten joustamattomuutena ja aikuisjohtoisuutena. Lisäksi eri menetelmien hajanaisuus ja arvoasetelmat, ja yhteiset normit vaikuttavat siihen, miten aikuiset vuorovaikuttavat lasten kanssa ja ovatkin itse osana luomassa kuormittavia tilanteita.

Haastavan käytöksen näyttäytymistä selittää se, että hiljaisuutta ja kiltteyttä pidetään yhä normina ja oikeana, jolloin jotenkin muutoin käyttäytyvää lasta pidetään haastavana. Asenteet näyttäytyvät haastavien tilanteiden kokemuksen taustalla. Tämän laadullisen tutkimuksen luotettavuutta kuvaa monipuolinen aineistoon perehtyminen, sekä sen peilaaminen tieteenfolosofiseen ja -sosiologiseen teoreettiseen viitekehykseen.