JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Varhaiskasvatuksen kokopäiväpedagogiikka ja arjen oppimistilanteiden merkitys lapsen tunteiden säätelyn kehittymisen tukemisessa on korostunut viime vuosina. Sosioemotionaalisesti sopivan haastavat tilanteet mahdollistavat lapsen oppia ja onnistua omassa tunteiden säätelyn prosessissa varhaiskasvatuksen henkilöstön tuella. Tässä tutkimuksessa tutkin varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksiä lasten tunteiden säätelyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen tarpeen taustalla olevien haasteiden havaitsemisesta. Tutkimuskysymyksinä on, miten henkilöstö kiinnittää huomiota lapsen viesteihin tunteiden säätelyn tuen tarpeista sekä millaisia haasteita henkilöstö tunnistaa lapsen tunteiden säätelyn tuen tarpeiden takana olevan. Molempiin tutkimuskysymyksiin liittyy myös intervention vaikutusten tutkiminen aineiston alku- ja loppumittauksen välillä.

Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä TunTuVa-hankkeen kanssa, jossa tutkittiin 4T-toimintamallin vaikutusta varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagogisen ajattelun ja toimintakulttuurin kehittämiseen lapsen tunteiden säätelyn kehittymisen tukemisessa päiväkodin arjen tilanteissa. Tutkimusaineistossani henkilöstö tulkitsee hankkeen alku- ja loppumittauksen videostimuluksia päiväkotiarjen oppimistilanteista ja vastaa niiden pohjalta avoimiin kysymyksiin. Aineistoon kuuluu 15 päiväkodin työntekijää varhaiskasvatuksen kaikista ammattiryhmistä. Alku- ja loppumittauksen vertailun avulla tutkin, millaisia muutoksia henkilöstön pedagogisessa ajattelussa ja toimintakulttuurissa tapahtuu hankkeen lyhyen intervention aikana. Aineistoa on analysoitu sekä laadullisin että määrällisin menetelmin tulosten laajemman käsityksen saamiseksi.

Tutkimustulosten mukaan päiväkodin työntekijät tunnistivat enemmän yksittäisen lapsen tuen tarpeen viestejä kuin koko kontekstista nousevia viestejä. Yksittäiseen lapseen liittyviä tuen tarpeen viestejä tulkittiin tunteisiin liittyvinä ilmauksina selkeästi enemmän kuin toimintaan liittyvinä ilmauksina. Kontekstia tulkitessaan henkilöstö ilmaisi toimintaa kuvaavia viestejä selkeästi useammin kuin tunteita kuvaavia viestejä. Haasteiden tunnistaminen keskittyi kontekstiin liittyviin haasteisiin. Sekä yksittäiseen lapseen että kontekstiin liittyviä haasteita tulkittiin enemmän toimintana kuin tunnekokemuksina. Intervention vaikuttavuuden tulokset jäävät tässä tutkimuksessa niukoiksi lyhyestä interventioajasta johtuen.

Tämän tutkimuksen mukaan henkilöstö havainnoi aktiivisesti lasten toimintaa, mutta puheissa ja tulkinnoissa tunteiden säätelyn kieli jäi vähemmälle. Tämä tutkimus laittaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä pohtimaan, millaista kieltä he käyttävät havainnoidessaan lasta ja kontekstia. Havaintojen ilmaisu ja tulkinta tunteiden kautta lisäisi henkilöstön ymmärrystä lapsen käyttäytymisen ja toiminnan taustalla olevista tekijöistä ja mahdollistaisi oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen säätelyn oppimiseen.