JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden tai vamman pahenemista. Kiireellistä hoitoa tulee edeltää hoidon tarpeen arvio. Sekä kiireellinen hoito että hoidon tarpeen arvio perustuvat terveydenhuoltolakiin. Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen puhelimessa on yleistynyt Suomessa ja maailmalla. Puhelinneuvonnalla tarkoitetaan puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi puhelimessa annettua terveysneuvontaa. Tutkimuksissa puhelinneuvonta on osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi apuvälineeksi päivystyksen toiminnan suunnittelussa ja työkuormituksen jakamisessa eri ammattiryhmien välillä. Puhelinneuvonta ei kuitenkaan välttämättä auta säästämään hoidon tarpeen arvion ja päivystyksen toiminnan kokonaiskustannuksia. Potilastyytyväisyys puhelinneuvontaan on ollut pääasiassa hyvää.

Tässä lääketieteen syventävien opintojen tutkielmassa tutkittiin, miten hyvin hoidon tarpeen arvio toteutui Kainuun keskussairaalan päivystyspotilailla (n = 476), ja oliko puhelimitse ja kasvotusten toteutetun hoidon tarpeen arvion osuvuudessa eroa. Hoidon tarpeen arvio toteutui 95%:lla potilaista. Systemaattisen Triage-työkalun käyttö oli puhelimessa yleisempää kuin potilas kasvotusten kohdattaessa. Triage-työkalun ohjeistuksen noudattamisen osuus oli alhainen: vain noin 50% hoidon tarpeen arvioista tehtiin työkalua noudattaen, eikä ohjeistuksen noudattamisen osuudessa todettu eroa puhelimitse- ja kasvotusten-ryhmien välillä. Päivystyksellisen hoidon tarve oli noin kahdella kolmasosalla potilaista kummassakin ryhmässä. Tutkimusaineistossa puhelinneuvontaa hyödynsivät erityisesti 0–4-vuotiaiden lasten vanhemmat.