University of Oulu

Hoidon tarpeen arviointi Kainuun keskussairaalan päivystyspotilailla

Saved in:
Author: Mutanen, Inka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Pages: 34
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202010313080
Language: Finnish
Published: Oulu : I. Mutanen, 2020
Publish Date: 2020-11-02
Thesis type: Other thesis
Tutor: Martikainen, Matti
Reviewer: Martikainen, Matti
Daavittila, Iita
Description:

Tiivistelmä

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden tai vamman pahenemista. Kiireellistä hoitoa tulee edeltää hoidon tarpeen arvio. Sekä kiireellinen hoito että hoidon tarpeen arvio perustuvat terveydenhuoltolakiin. Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen puhelimessa on yleistynyt Suomessa ja maailmalla. Puhelinneuvonnalla tarkoitetaan puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi puhelimessa annettua terveysneuvontaa. Tutkimuksissa puhelinneuvonta on osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi apuvälineeksi päivystyksen toiminnan suunnittelussa ja työkuormituksen jakamisessa eri ammattiryhmien välillä. Puhelinneuvonta ei kuitenkaan välttämättä auta säästämään hoidon tarpeen arvion ja päivystyksen toiminnan kokonaiskustannuksia. Potilastyytyväisyys puhelinneuvontaan on ollut pääasiassa hyvää.

Tässä lääketieteen syventävien opintojen tutkielmassa tutkittiin, miten hyvin hoidon tarpeen arvio toteutui Kainuun keskussairaalan päivystyspotilailla (n = 476), ja oliko puhelimitse ja kasvotusten toteutetun hoidon tarpeen arvion osuvuudessa eroa. Hoidon tarpeen arvio toteutui 95%:lla potilaista. Systemaattisen Triage-työkalun käyttö oli puhelimessa yleisempää kuin potilas kasvotusten kohdattaessa. Triage-työkalun ohjeistuksen noudattamisen osuus oli alhainen: vain noin 50% hoidon tarpeen arvioista tehtiin työkalua noudattaen, eikä ohjeistuksen noudattamisen osuudessa todettu eroa puhelimitse- ja kasvotusten-ryhmien välillä. Päivystyksellisen hoidon tarve oli noin kahdella kolmasosalla potilaista kummassakin ryhmässä. Tutkimusaineistossa puhelinneuvontaa hyödynsivät erityisesti 0–4-vuotiaiden lasten vanhemmat.

see all

Subjects:
Copyright information: © Inka Mutanen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.