JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä tutkimus keskittyy soittoharrastuksen lopettaneiden kokemuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on sekä kartoittaa syitä soittoharrastuksen lopettamiselle, että selvittää, mitä tulisi tehdä, jotta lasten ja nuorten soittoharrastus jatkuisi mahdollisimman kauan. Tutkimus on tehty suomalaisen soitonopetuksen kontekstissa ja yhtenä tutkimuksen tavoitteista on tuoda tuoreita näkökulmia soitonopetuksen toteuttamiseen. Instrumentin soittaminen on suosittu harrastus Suomessa, mutta vain harva jatkaa aktiivista soittamista aikuiseksi asti.

Tutkimuksen teoriapohjana toimii motivaatiotutkimus sekä aiempi tutkimus liittyen soittoharrastuksen lopettamiseen ja tukemiseen. Lisäksi viitekehyksen tutkimukselle muodostaa tieto suomalaiseen soittoharrastukseen liittyvistä laeista, opetussuunnitelmista ja käytännön toteutuksesta. Suomalaiset soitonopetusinstituutit ovat pitkään pitäytyneet tavoissaan toteuttaa soitonopetusta muuttamatta niitä, joten on aika tarkastella näitä tapoja kriittisesti ja pohdittava, onko opetustapoja mahdollista rakentaa oppilasta kuulevaan suuntaan.

Tämä tutkimus on fenomenologinen haastattelututkimus. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja toteutettiin käytännössä etänä koronaviruspandemian vuoksi. Haastatteluaineistoa muodostui paljon ja sen pohjalta on ollut mahdollista tehdä yleistettäviä havaintoja, joita aiempi tutkimus tukee. Haastatellut olivat lapsena tai nuorena jotain soitinta soittaneita ja sittemmin lopettaneita henkilöitä. Tutkimusta varten haastateltiin viittätoista (N=15) ihmistä, joista yksitoista oli naisia ja neljä miehiä. Haastateltavat olivat 14–40 -vuotiaita, kotoisin eri puolilta Suomea ja heidän soittoharrastustaustansa olivat vaihtelevia. Haastateltujen ikä haastatteluhetkellä vaihteli, mutta kaikille yhteistä on, että soittoharrastus on sijoittunut lapsuuteen ja nuoruuteen.

Soittoharrastuksen lopettamiselle on useita syitä ja yksi ainoa lopettamista selittävä tekijä on mahdotonta erottaa. Kuitenkin yleisimpiä syitä ovat soitettavaan ohjelmistoon, opettajaan ja vertaistukeen liittyvät ongelmat. Soitto-oppilaat kokevat, etteivät tule kuulluksi opettajan taholta, mutta samaan aikaan kokemukset kodin ja perheen tuesta ovat positiivisia. Soittavat lapset ja nuoret kaipaavat enemmän vaihtelua harrastukseensa niin ohjelmiston kuin yhteismusisoinnin muodossa.