JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkin pro gradu -tutkielmassani, miten eteläpohjalaiset suhtautuvat sukupuolineutraaleihin etunimiin. Selvitän, miten ja millä perusteella eteläpohjalaiset mieltävät etunimiä sukupuolineutraaleiksi, millaisia mielleyhtymiä he niihin liittävät ja miten eri ikäryhmien suhtautuminen eroaa toisistaan. Tutkielmani tavoitteena on siis saada laaja käsitys siitä, millaista eteläpohjalaisten suhtautuminen neutraaleja nimiä kohtaan on ja millaisia eroja alle 50-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden näkemyksissä ilmenee.

Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu nimistöntutkimuksesta ja vielä tarkemmin sanottuna sosiolingvistisestä nimistöntutkimuksesta. Lisäksi tutkimukseni edustaa myös kansanlingvististä nimistöntutkimusta, koska tutkin nimiin liittyviä asenteita sekä suhtautumista. Tutkimusmenetelmäni ovat kvalitatiiviset, sillä työni tarkoituksena on ymmärtää neutraaleihin nimiin suhtautumista ilmiönä. Analyysimenetelmänä minulla ovat sisällönanalyysi sekä sisällön erittely, joiden lisäksi hyödynnän tutkielmassani myös joitain kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Olen kerännyt tutkimusaineistoni sähköisillä kyselylomakkeilla vuosina 2018 ja 2020. Minulla on kaksi eri aineistoa, yli 50-vuotiaat ja alle 50-vuotiaat Etelä-Pohjanmaan alueella asuvat informantit, joiden vastauksia tarkastelen. Vastauksia olenkin kyselyyni saanut yhteensä 382, joista olen suodattanut käsiteltäväksi 100 vastausta.

Tutkimukseni osoittaa, että sekä yli 50-vuotiaat että alle 50-vuotiaat eteläpohjalaiset luokittelevat tutkimuksessani olevia etunimiä useimmin sukupuolineutraaleiksi. Vastaajat perustelevat näkemyksiään nimen tuttuuden, merkityksen ja syntyvän mielikuvan perusteella, mutta he myös vertaavat nimeä johonkin toiseen etunimeen. Lisäksi osa perustelee vastauksiaan nimen sopivuudella molemmille sukupuolille tai nimen sopimattomuudella ihmiselle. Tutkimuksessani myös ilmenee, että vanhempi ikäryhmä haluaa nimenkantajan sukupuolen selviävän suoraan nimen perusteella ja kokee etunimet useammin ihmiselle sopimattomina kuin nuorempi ikäryhmä. Lisäksi molemmissa ryhmissä yli puolet vastaajista kokee sukupuolineutraalit etunimet tarpeettomina. Yli 50-vuotiaat perustelevat nimien tarpeettomuutta useammin vain kahden sukupuolen olemassaololla ja alle 50-vuotiaat taas nimen vaihtamisen mahdollisuudella. Kuitenkin osa vastaajista kokee, että sukupuolineutraaleille nimille on tarvetta. Eteläpohjalaiset myös kertovat itse suhtautuvansa neutraaleihin nimiin positiivisesti, neutraalisti ja negatiivisesti. Analyysistani ilmenee, että nuorempi ikäryhmä suhtautuu toista ryhmää useammin neutraaleihin nimiin positiivisesti ja vanhempi ryhmä negatiivisesti. Ryhmien väliset erot eivät kuitenkaan ole huomattavia, mutta tulevat esiin parhaiten avoimien kysymysten vastausten kautta.

Analyysistani nousee lisäksi esiin, että sukupuolineutraaleihin etunimiin informantit liittävät mielikuvia eniten nimenkantajan luonteesta ja ulkonäöstä, mutta myös jonkin verran tämän perheestä, kiinnostuksen kohteista, asuinpaikasta, taustasta ja iästä. Joskus tosin etunimi ei herätä vastaajissa minkäänlaisia mielikuvia. Nimiin liitetyt mielikuvat kuitenkin pohjautuvat useimmiten aina jollain tavalla nimen merkitykseen, mutta joitain poikkeuksiakin on. Pääasiassa ikäryhmille syntyy keskenään samankaltaisia mielikuvia nimenkantajista, mutta alle 50-vuotiaat yhdistävät nimenkantajaan mielikuvia tämän taustasta ja perheestä useammin kuin yli 50-vuotiaat. Vanhemmalla ikäryhmällä taas on ollut nuorempaa ikäryhmää useammin vaikeuksia muodostaa minkäänlaisia mielikuvia nimenkantajista.