JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmani aiheena on julkisen palvelun yleisradiotoiminnan journalististen prosessien tarkastelu, joiden lopputuloksena on syntynyt ilmastonmuutosta yleistajuistavia tiedepodcasteja. Tutkimuksessa lähestyn aihetta Ylen Tiedeykkönen Extra -toimituksen vuonna 2018 tekemien Ilmastonmuutos-podcastsarjan tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu Ilmastonmuutos-sarjan jaksojen synopsiksista, sarjaa tehneiden toimittaja Leena Mattilan ja tuottaja Maija Kaipaisen haastatteluista sekä allekirjoittaneen itsereflektioon tähdänneistä pohdinnoista.

Tutkielmassani vastaan kysymyksiin, millainen on tiedettä popularisoivien podcastien journalistinen prosessi julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa ja kuinka kehityin itse tieteen popularisointiin suuntaavana toimittajana? Vastauksia tutkimuskysymyksiini hain seuraavilla tutkimusmenetelmillä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi, puolistrukturoitu teemahaastattelu ja reflektiivinen toimintatutkimus. Käytin kahta ensimmäistä menetelmää etsiessäni vastausta tutkimuskysymyksistä ensimmäiseen, viimeistä menetelmää jälkimmäiseen.

Tapausesimerkistä saamieni tulosten mukaan journalistinen prosessi on konkretiaan ja ajankohtaisuuteen tähtäävää, formaattiuskollista ja ilmastonmuutosta huoli edellä lähestyvää, asiantuntijuutta korostavaa ja valveutunutta yleisöä palvelevaa sekä tutkittuun tietoon ja kenttätyötä tekeviin tutkijoihin luottavaa. Lisäksi Ilmastonmuutos-sarjan journalistisessa prosessissa korostuivat toimittajan erikoisosaamisen hyödyntäminen sekä toimittajan itsenäisyys käytännönläheisenä tekijänä, näennäinen kritiikittömyys luotettavaksi havaittuja asiantuntijoita kohtaan, aiheen kannalta tärkeimmän asian esiin nosto, sisällön räätälöinti kohdennetulle yleisölle, pelkistetty ääniasu ja tuottajan aktiivinen seuraajanrooli julkaisun jälkeisessä ajassa. Kehityin tiedejournalismiin tähtäävänä ammattilaisena esimerkiksi pohtimalla, kuinka tasapuolisuusharhaa on muistettava välttää tiedejournalismissa ja ymmärtämällä, että tiedetoimittajan tulee haastateltavien kohdalla miettiä sukupuolijakaumaa.

Johtopäätelmieni mukaan julkisen palvelun yleisradiotoiminnan podcasteihin liittyvässä tiedejournalismissa vaikuttavat tieteen popularisoinnin perinteet, uutisarvoisen tiedejutun kriteerit sekä tiedejournalismin ennestään tutut pyrkimykset. Lisäksi päättelen, että faktantarkistus ei välttämättä ole itseisarvollinen osa yleisradioyhtiön tiedettä popularisoivien podcastien journalistista prosessia. Keskeinen itsereflektiosta päättelemäni asiat liittyvät tiedetoimittajan korkeakoulutaustaan — haastava tiedeaihe lähestulkoon vaatii toimittajalta opintoja, jotka limittyvät käsiteltävän aiheen tiedealaan.

Jatkotutkimusideani syntyivät tuloksesta, jonka mukaan yleisradioyhtiön tiedepodcastien journalistiseen prosessiin kuului näennäinen kritiikittömyys luotettavaksi havaittuja asiantuntijoita kohtaan. Mielestäni olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, millaisia vakiintuneita käsityksiä tiedejournalismissa on asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa kohtaan, ja kuinka niiden käyttäminen on mahdollisesti ristiriidassa journalististen ihanteiden kanssa? Lisäksi voisi tutkia, miten tiedejournalismissa asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa kohtaan vakiintuneet käsitykset vastaavat tutkimusmaailman ajankohtaisiin muutoksiin.