Sekulaarisen kraniaalisen ja postkraniaalisen variaation tarkastelu keskiaikaisen ruotsalaisen sekä mesoliittisen ja myöhäispaleoliittisen kauden eurooppalaisten aineistojen valossa
Kerola, Artturi (2020-11-25)
Kerola, Artturi
A. Kerola
25.11.2020
© 2020 Artturi Kerola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202011273209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202011273209
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella korreloiko kallon mittojen suhde reisiluun pituuden kanssa samalla tavalla keskiaikaisessa ja kivikautisessa aineistossa. Tutkimuksessa on käytetty aiempien tutkimusten keräämää mittausaineistoa. Aineisto koostuu 127 keskiaikaisesta ja 68 kivikautisesta yksilöstä. Kivikautinen aineisto koostuu useasta eri populaatioista peräisin olevista yksilöistä. Kivikautinen aineisto jaettiin tutkimusta varten Mesoliittiseen, Nuorempaan Myöhäispaleoliittiseen ja Myöhempään Myöhäispaleoliittiseen aikaan.
Tutkimuksessa käytetyt mitat olivat reisiluun kokonaispituus (maximum length of femur), kallon maksimipituus (maximum skull length), kallon maksimileveys (maximum skull breadth), kallon korkeus (Basion-Bregma), poskikaarien välinen maksimileveys (Bizygomatic breadth) ja nenäontelon korkeus (Nasal height). Aineiston analyysissä hyödynnettiin SPSS tilastonkäsittelyohjelmaa ja Excel -tietokoneohjelmaa. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat regressioanalyysi, tilastollinen analyysi sekä aineiston tarkastelu sirontakarttojen ja laatikkojanakuvioiden avulla. Aineiston keskiarvoja verrattiin myös T-testin avulla. Aineistojen vertailtavuuden parantamiseksi mittausdata on muunnettu z-arvoiksi.
Regressioanalyysin ja sirontakarttojen perusteella kasvojen mittojen havaittiin korreloivan reisiluun pituuden kanssa karkeasti samanlaisella tavalla kaikkien tarkasteltujen aikakausien kohdalla. Samankaltaisen korrelaation arvioitiin liittyvän muiden tutkimuksien havaitsemaan sekä ihmisten pituuden että kasvon mittojen vahvaan korrelaatioon lämpötilan kaltaisten ympäristöllisten tekijöiden kanssa. Aivokopan mittojen korrelaatiossa reisiluun pituuden kanssa havaittiin puolestaan eroavaisuuksia eri aikakausien kohdalla. Aiemmat tutkimukset ovat todenneet aivokopan luiden korreloivan vähemmän ympäristöllisten tekijöiden kanssa ja olevan enemmän geneettisten vaikutusten alainen. Tästä johtuen aivokopan mittojen erilaisten korrelaatioiden tulkittiin olevan populaatiospesifisiä. Laatikko-Janakuvioiden perusteella kivikautisen aineiston kallon mitat suhteessa reisiluun pituuteen olivat suurempia kuin keskiaikaisen aineiston kohdalla. Erityisesti näin oli verrattaessa keskiaikaista ja mesoliittista aineistoa toisiinsa. Naisten reisiluun pituuden todettiin vaihtelevan miehiä vähemmän aikakaudesta toiseen.
Kivikautisesta aineistosta saatuja tuloksia ei voi pitää täysin luotettavina johtuen aineiston hajanaisuudesta. Kivikautisen aineiston eri aikakausien yksilömäärät jäivät usein pieniksi ja niistä saadut tutkimustulokset saattavat olla näennäisiä. Näin ollen mahdollinen tuleva jatkotutkimus on tutkimuksen toistaminen laajemmalla kivikautisella aineistolla, joka olisi selkeämmin peräisin tietystä populaatiosta. Tulevat tutkimukset voivat tarkastella myös muiden kehon pitkien luiden korrelaatiota kallon luiden mittojen kanssa.
Tutkimuksessa käytetyt mitat olivat reisiluun kokonaispituus (maximum length of femur), kallon maksimipituus (maximum skull length), kallon maksimileveys (maximum skull breadth), kallon korkeus (Basion-Bregma), poskikaarien välinen maksimileveys (Bizygomatic breadth) ja nenäontelon korkeus (Nasal height). Aineiston analyysissä hyödynnettiin SPSS tilastonkäsittelyohjelmaa ja Excel -tietokoneohjelmaa. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat regressioanalyysi, tilastollinen analyysi sekä aineiston tarkastelu sirontakarttojen ja laatikkojanakuvioiden avulla. Aineiston keskiarvoja verrattiin myös T-testin avulla. Aineistojen vertailtavuuden parantamiseksi mittausdata on muunnettu z-arvoiksi.
Regressioanalyysin ja sirontakarttojen perusteella kasvojen mittojen havaittiin korreloivan reisiluun pituuden kanssa karkeasti samanlaisella tavalla kaikkien tarkasteltujen aikakausien kohdalla. Samankaltaisen korrelaation arvioitiin liittyvän muiden tutkimuksien havaitsemaan sekä ihmisten pituuden että kasvon mittojen vahvaan korrelaatioon lämpötilan kaltaisten ympäristöllisten tekijöiden kanssa. Aivokopan mittojen korrelaatiossa reisiluun pituuden kanssa havaittiin puolestaan eroavaisuuksia eri aikakausien kohdalla. Aiemmat tutkimukset ovat todenneet aivokopan luiden korreloivan vähemmän ympäristöllisten tekijöiden kanssa ja olevan enemmän geneettisten vaikutusten alainen. Tästä johtuen aivokopan mittojen erilaisten korrelaatioiden tulkittiin olevan populaatiospesifisiä. Laatikko-Janakuvioiden perusteella kivikautisen aineiston kallon mitat suhteessa reisiluun pituuteen olivat suurempia kuin keskiaikaisen aineiston kohdalla. Erityisesti näin oli verrattaessa keskiaikaista ja mesoliittista aineistoa toisiinsa. Naisten reisiluun pituuden todettiin vaihtelevan miehiä vähemmän aikakaudesta toiseen.
Kivikautisesta aineistosta saatuja tuloksia ei voi pitää täysin luotettavina johtuen aineiston hajanaisuudesta. Kivikautisen aineiston eri aikakausien yksilömäärät jäivät usein pieniksi ja niistä saadut tutkimustulokset saattavat olla näennäisiä. Näin ollen mahdollinen tuleva jatkotutkimus on tutkimuksen toistaminen laajemmalla kivikautisella aineistolla, joka olisi selkeämmin peräisin tietystä populaatiosta. Tulevat tutkimukset voivat tarkastella myös muiden kehon pitkien luiden korrelaatiota kallon luiden mittojen kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]