University of Oulu

Hajaannuksen häiriinnyttämät : sosiaalisen disorganisaation teorian varhaisvaiheet Yhdysvalloissa 1910-luvulta 1940-luvulle

Saved in:
Author: Niskanen, Vilma1
Organizations: 1Tieteiden ja aatteiden tutkinto-ohjelma
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Pages: 108
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012153293
Language: Finnish
Published: Oulu : V. Niskanen, 2020
Publish Date: 2020-12-15
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pietikäinen, Petteri
Reviewer: Hakosalo, Heini-Eliisa
Lepistö, Antti
Description:

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa kaupunkisosiologien parissa syntyneen sosiaalisen disorganisaation teorian varhaisvaiheita. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen disorganisaation teorian kehittymistä sosiaalisen disorganisaation käsitteen synnystä sen varhaiseen soveltamiseen sekä kriminologiassa että itsemurhien ja mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa.

Tutkielma tarkastelee aatehistoriallisesti sosiaalisen disorganisaation teorian syntyyn ja kehitykseen vaikuttaneita seikkoja. Keskeisimpinä lähteinä toimivat teorian varhaisten kehittäjien, kuten William I. Thomasin, Florian Znanieckin, Robert E. Parkin, Ernest W. Burgessin, Clifford R. Shaw’n, Henry D. McKayn, Ruth Shonle Cavanin, Robert E. L. Farisin ja H. Warren Dunhamin, sosiaalista disorganisaatiota käsittelevät teokset ja artikkelit.

Lähdeaineistosta on haarukoitu tutkimuskysymysten avulla lähdekritiikkiä ja lähilukua hyödyntäen esille tutkijoiden käsitykset sosiaalisen disorganisaation luonteesta ja yhteydestä sosiaalisten ongelmien esiintymiseen suurkaupungeissa. Kontekstualisoinnin avulla on selvitetty sitä, mikä merkitys tutkijoiden näkemyksillä oli teorian syntyyn ja muotoutumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan myös teorian syntyvaiheen tieteenhistoriallista kontekstia. Tutkielmassa käsitellyt sosiologit kuuluivat Chicagon sosiologiseen koulukuntaan, joten institutionaaliset seikat, kuten taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet, ovat osa kontekstia. Tutkielman perusteella näillä elementeillä oli merkitystä teorian muotoutumisessa. Chicagon sosiologisen koulukunnan vaikutuksen myötä tutkimustraditiot ja sosiaalisen disorganisaation käsite levisivät tutkijoiden parissa.

Tutkielman perusteella selviää, että sosiaalisen disorganisaation teorian syntyyn vaikutti oleellisesti kolme seikkaa: eurooppalainen, ennen kaikkea saksalainen kaupunkisosiologinen traditio, nopeasti suurkaupungiksi kasvaneen Chicagon otollinen luonne sosiaalisten ongelmien ”laboratoriona” ja sosiaalitieteellisen selittämisen suosion kasvu Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Sosiaalisen disorganisaation teoria selitti rikollisuuden, itsemurhien ja skitsofrenian alueellista esiintymistä heikentyneen sosiaalisen kontrollin ja ristiriitaisten arvomaailmojen rinnakkaiselon aiheuttamina ongelmina. Sosiaalisen kontrollin heikkeneminen ja ristiriitaisten arvojen esiintyminen kytkeytyivät yhteiskunnassa tapahtuneisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin muutoksiin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Vilma Niskanen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.