University of Oulu

’’I have made a severe and continuous lapse in my judgment’’ : image repair strategies and non-apology features in apologies on YouTube

Saved in:
Author: Lamsijärvi, Elina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Pages: 29
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012163333
Language: English
Published: Oulu : E. Lamsijärvi, 2020
Publish Date: 2020-12-16
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Abstract

In recent years, the number of video-form apologies posted on the video-sharing platform YouTube has greatly increased, up to the point where they have started to form their own genre. However, there is little research on video-form apologies in particular and social media apologies in general. The purpose of my study is to identify and analyze image repair strategies that emerge in content creators’ apologies on YouTube, and also to determine how frequent non-apology features are in the videos. I analyzed 26 videos and placed them into three categories based on the offense that the accused mainly apologized for: racist actions, public feuds, and offensive or harmful content. The method used in the study is qualitative content analysis. In addition, quantitative observations are provided. The findings reveal that both image repair strategies and non-apology features are common. Overall, the most common strategies were 1) corrective action, 2) defeasibility and 3) good intentions. Strategies listed under Benoit’s (2014) “reducing offensiveness” were the most common across all categories. Corrective action was used as much as reducing offensiveness in the racist actions category, and in the other two categories corrective action was the second least used strategy. The rest of the strategies were used similarly across all categories.

Furthermore, 13 of the 26 apologies contained at least one of Lazare’s (2004) eight “non-apology” features. The only non-apology features that did not occur at all were an apology to the wrong party or for the wrong offense. Although there were no features that would have been significantly more or less common than others, the findings show that non-apology features are frequent in apologies. Finally, I also discovered five additional strategies in the apologies that were not mentioned in Benoit’s (2014) image repair theory. In conclusion, the study reveals that Benoit’s (2014) image repair strategies and Lazare’s (2004) non-apology features are common, and that there seem to be various recurrent strategies that are unique to video-form apologies.

Tiivistelmä

Anteeksipyyntövideoiden määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja sen seurauksena ne ovat alkaneet muodostaa oman genrensä YouTube-videonjakopalvelussa. Siitä huolimatta niin videomuodossa olevia anteeksipyyntöjä kuin sosiaalisessa mediassa esitettyjä anteeksipyyntöjä ylipäänsä on tutkittu vain vähän. Tämän tutkielman tarkoitus on tunnistaa ja analysoida anteeksipyyntöstrategioita, jotka tulevat esille sisällöntuottajien anteeksipyynnöissä YouTubessa. Sen lisäksi tutkin, kuinka yleisiä niin kutsutut pseudoanteeksipyynnöt ovat videoissa. Analysoin yhteensä 26 anteeksipyyntövideota, ja jaoin ne kolmeen kategoriaan sen perusteella, mistä aiheesta syytetty henkilö pääosin pyysi anteeksi: rasistisista teoista, julkisista riidoista ja loukkaavasta tai haitallisesta videosisällöstä. Tutkimuksen löydökset paljastavat, että sekä anteeksipyyntöstrategiat että pseudoanteeksipyynnöt ovat yleisiä. Kaiken kaikkiaan yleisimmät strategiat olivat 1) ongelman korjaaminen tai sen uusiutumisen estäminen, 2) vetoaminen siihen, että syytetty ei ollut tietoinen teon haitallisuudesta tai siitä, miten teko oltaisiin voitu estää, ja 3) vetoaminen siihen, että syytetyn aikeet olivat hyvät. Strategiat, jotka Benoit’n (2014) teorian mukaan vähentävät teon loukkaavuutta, olivat kaikista yleisimpiä kaikissa kategorioissa. Ongelman korjaamista esiintyi yhtä paljon kuin teon loukkaavuuden vähentämistä anteeksipyynnöissä, jotka koskivat rasistisia tekoja, ja muissa kategorioissa sitä esiintyi toiseksi vähiten. Muita strategioita esiintyi suunnilleen yhtä paljon kaikissa kategorioissa.

Näiden löydösten lisäksi 13 anteeksipyyntöä sisälsi vähintään yhden Lazaren (2004) kahdeksasta “pseudoanteeksipyynnön” piirteestä. Ainoat piirteet, jotka eivät nousseet aineistossa esille, olivat anteeksipyyntö väärälle henkilölle tai väärästä teosta. Vaikka mitkään yksittäiset piirteet eivät olleet huomattavan yleisiä, löydökset osoittavat silti, että pseudoanteeksipyynnöt ovat yleisiä. Löysin anteeksipyynnöistä myös viisi ylimääräistä strategiaa, joita ei ole mainittu Benoit’n (2014) anteeksipyyntöstrategioissa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä Benoitin (2014) anteeksipyyntöstrategiat että Lazaren (2004) pseudoanteeksipyynnön piirteet ovat yleisiä ja että on olemassa myös muita strategioita, jotka vaikuttavat olevan yleisiä videomuotoisissa anteeksipyynnöissä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Elina Lamsijärvi, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.