University of Oulu

Väestöryhmien kohtaamisia Inarin käräjillä vuosina 1855–1869

Saved in:
Author: Leppälä, Oona1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Pages: 103
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012163335
Language: Finnish
Published: Oulu : O. Leppälä, 2020
Publish Date: 2020-12-16
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Enbuske, Matti
Kylli, Ritva
Reviewer: Kylli, Ritva
Kinnunen, Tiina
Description:

Tiivistelmä

Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia kohtaamisia eri väestöryhmillä oli Inarin käräjillä vuosina 1855–1869. Käräjiltä laaditut pöytäkirjat ovat tämän tutkimuksen lähdeaineistoa. Elämässä selviytyminen oli kaiken perusta, minkä takia käräjille mentiin toimeentulon ollessa uhattua. Käräjäpöytäkirjat keskittyvät vain ääritapauksiin, ja normaali kanssakäyminen jää käsiteltävästä aineistoista pimentoon. Käräjäpöytäkirjoissa käsiteltäviä tapauksia tarkastellaan kahden tason kautta: paikallistason ja viranomaistason kautta. Pöytäkirjoista nousi esille neljä väestöryhmää: kalastajasaamelaiset, uudistilalliset, tunturisaamelaiset ja viranomaiset, joihin lukeutuivat muun muassa nimismies, lautamiehet ja kyytirättärit. Käräjillä esillä olleista henkilöistä suurin osa oli paikallisia Inarin seurakuntalaisia, mutta vahvasti edustettuna olivat myös Kittilän seurakunnan talolliset ja Utsjoen seurakunnan tunturisaamelaiset.

Käräjillä käsiteltävät tapaukset voidaan jakaa kolmeen osaan: siviili- ja riita-asioihin, rikosasioihin ja hallinnollisiin tehtäviin. Tutkielmassa keskitytään kaikista yleisimpiin siviili- ja riita-asioihin sekä rikosasioihin. Yleisimpiä riita-asioita olivat erilaiset velka- ja korvausasiat, joiden taustalla oli kysymys toimeentulosta. Kalastajasaamelaiset olivat velkaantuneet kaupankäynnin yhteydessä Kittilän talollisille, joilta myös uudistilalliset olivat ottaneet lainaa. Inarin kalastajasaamelaiset ja uudistilalliset olivat 1800-luvulla taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Eri elinkeinot näkyivät myös korvausvaatimuksissa. Kyydityksissä vastakkain olivat alueelle liikkuneet kulkijat ja palveluja tarjoavat kalastajasaamelaiset. Poroista korvauksia vaativat uudistilalliset ja tunturisaamelaiset. Tunturisaamelaisille poro oli talouden perusta, ja uudistilalliset tarvitsivat poroja tilan töihin. Uudistilalliset olivat riippuvaisia myös niityistä, joista he saivat ruokaa talveksi eläimille. Tunturisaamelaisten porot olivat kuitenkin entistä enemmän Inarin puolella laiduntaen inarilaisten vanhoilla alueilla. Kalastajasaamelaiset kiistelivät kalavesistä uudistilallisten kanssa. Kyrön uudistilalliset kiistelivät keskenään peuranpyynnistä.

Rikosasioista yleisimpiä olivat varkaudet ja viinaan liittyvät asiat. Erityisesti porovarkaudet tuottivat ongelmia pohjoisessa, koska poronomistajuus määriteltiin tunturisaamelaisten piirissä eri tavalla kuin muu omistajuus. Tämän takia tunturisaamelaiset hoitivat keskenään porovarkausasiat, mutta vaativat käräjillä korvauksia kalastajasaamelaisilta ja uudistilallisilta sortuen kuitenkin itsekin varastamaan poroja uudistilallisilta. Viinanmyynti oli kriminalisoitu jo 1700-luvulla, mutta silti viinakauppa oli tuottoisaa 1800-luvulla. Erityisesti käräjillä viinakaupasta olivat syytettynä Kittilän talolliset. Juopotteluun syyllistyivät kaikki mainitut väestöryhmät, mutta tunturisaamelaisten viinanjuonti riistäytyi välillä käsistä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Oona Leppälä, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.