JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

This thesis explores the discourses of informal learning in the advanced syllabus of English in the national core curriculum for Finnish general upper secondary education. The objective is to analyse how the possibilities of the surrounding society to acquire language skills in different situations is reflected in the contents and practices of formal education in general upper secondary schools.

Two experts involved in the curriculum design were interviewed for the purpose of this thesis. In addition to the interviews, the renewed national core curriculum (2019) was analysed. The analysis employs the theoretical background and terminology of mediated discourse analysis and nexus analysis. The findings are reflected on previous research, and the theoretical background of the Finnish core curriculum design, namely, sociocultural and ecological approaches to learning.

Based on previous research and the interviews it can be stated that the increase in informal learning has strengthened the language proficiency of students. However, the interviews also reveal that language proficiency has polarised: the differences in language skills have grown, due to the differences in how the students use or expose themselves to English in their spare time. The research material suggests individual learning paths as a key solution to consider the students’ differing skill levels. The effect of the strengthening of language skills can also be detected in assessment, as the expected level of proficiency in English is higher than that of other foreign languages with an equivalent advanced syllabus. Informal learning has also brought phenomena challenging foreign language education: for instance, as the extracurricular use of English quite often takes place in informal situations, the acquired language is often fairly colloquial. Thus, learning how to apply an appropriate register has been a focus area in curriculum design.

The findings suggest that the effect of informal learning can be detected in the core curriculum and curriculum design in many ways. Furthermore, it is suggested that the new language profile should be carefully developed when implementing the core curriculum. The language profile was seen as a plausible solution for many of the challenges facing foreign language education.

Tiivistelmä

Opinnäytetyö käsittelee informaaliin oppimiseen kytkeytyviä diskursseja lukion opetussuunnitelman perusteissa englannin kielen A-oppimäärässä. Tarkoituksena on syventyä siihen, miten ympäröivän maailman mahdollisuudet hankkia kielitaitoa erilaisissa tilanteissa heijastuu koulutussisältöihin lukiossa.

Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta asiantuntijaa, jotka olivat mukana vieraiden kielten opetussuunnitelmatyössä. Haastattelujen lisäksi työssä on analysoitu vuonna 2019 hyväksyttyjä lukion opetussuunnitelman perusteita, jotka astuvat voimaan syksyllä 2021. Analyysissa on hyödynnetty välitteisen diskurssianalyysin ja neksusanalyysin teoreettista taustaa sekä käsitteistöä. Löydöksiä peilataan aiempaan tutkimukseen sekä siihen teoreettiseen taustaan, johon opetussuunnitelmatyö nojaa, erityisesti sosiokulttuuriseen ja ekologiseen oppimiskäsitykseen.

Aiempaan tutkimukseen ja haastatteluaineistoon nojaten voidaan todeta informaalin oppimisen lisääntymisen vahvistaneen opiskelijoiden kielitaitoa. Toisaalta haastatteluissa kävi ilmi, että kielitaito on myös eriytynyt: erot taidoissa ovat kasvaneet, kun vapaa-ajallaan opiskelijat käyttävät tai altistuvat englannille eri laajuudessa. Tutkimusmateriaalin perusteella yksilölliset opintopolut nähdään keskeisenä ratkaisuna huomioida opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat. Taitotason vahvistumisen vaikutus on havaittavissa myös arvioinnissa, sillä A-englannin tavoitetaso on korkeammalla kuin vastaavan laajuisten muiden vieraiden kielten tavoitetaso. Informaali oppiminen on luonut myös haasteellisia ilmiöitä: kun vapaa-ajan kielenkäyttö tapahtuu useimmiten vapaamuotoisissa tilanteissa on opittu kielikin pääsääntöisesti vapaamuotoista. Opetussuunnitelmatyössä onkin kiinnitetty huomiota tilanteeseen sopivan rekisterin hallitsemisen oppimiseen.

Johtopäätöksenä esitetään, että informaalin oppimisen vaikutus on havaittavissa opetussuunnitelmassa ja opetussuunnitelmatyössä monin eri tavoin. Lisäksi ehdotetaan, että opetussuunnitelman perusteiden jalkauttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota uuden kieliprofiilin kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kieliprofiili nousi haastatteluissa esiin ratkaisuna useaan kieltenopiskeluun liitettävään haasteeseen.