JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kultamalmien luokitteluperusteina on useita eri tapoja, joista geneettisen tyypin mukaan luokittelu on yleisin. Orogeeniset kultaesiintymät ovat yksi kultaesiintymätyyppi ja yleisin kultaesiintymätyyppi metamorfisilla kallioperäalueilla. Ne muodostuvat tektonisilla törmäysvyöhykkeillä (orogenia). Orogeenisten kultaesiintymien pääpiirteisiin kuuluu: rakenteellinen kontrolli, lähes neutraali ja alhaisen suolapitoisuuden omaavat hydrotermiset fluidit ja fluidien vaikutuksesta vyöhykkeellisesti muuttuneet malmia ympäröivät kivilajit. Epätyypilliset orogeeniset kultaesiintymät eroavat niiden sisältämien epätyypillisen metalliassosiaation vuoksi (esim. Ag-CuCo-Ni-Sb). Nämä perusmetallit eivät kulkeudu alhaisen suolapitoisuuden fluideissa, mikä erottaa ne tyypillisestä orogeenisestä esiintymästä. Tässä tutkielmassa tarkoitus on tehdä kirjallisuuskatsaus epätyypillisiin orogeenisiin kultaesiintymiin esimerkein Pohjois-Suomesta.

Rompas-Rajapalot Au-Co-U on Ylitornion kunnan alueella oleva esiintymä, johon kuuluu useampia mineralisaatioita. Rompaksen alueella Au-U esiintymät sijaitsevat dolomiitti-kalkkisilikaattijuonissa. Rajapalojen alueella esiintyy Au-Co esiintymiä vaihtelevin piirtein, aina uraanirikkaista, ”Rompas” tyypin esiintymistä, pirotteeseen kulta-koboltti esiintymään. Kuusamon alueella esiintyy useampia Au-Co-U esiintymiä, joista yksi suurimmista on Juomasuon Au-Co esiintymä. Juomasuon esiintymä sijaitsee Kuusamon liuskevyöhykkeessä ja serisiitti-kvartsiitti muodostumassa. Esiintymä voidaan jakaa kahteen mineraalisaatioon. Co-mineralisaation ajatellaan muodostuneet ennen Au-Co mineralisaatiota. Levijärvi-Loukisen esiintymä on monimetallinen juonikultaesiintymä Kittilän kunnan alueella Keski-Lapissa. Alue voidaan jakaa useampaan pienempään esiintymään. Alueen mineralisaatiot noudattavat sirkan hiertovyöhykkeen kulkua. Esiintymä koostuu kvartsi-karbonaattisulfidijuonista ja niiden verkostoista. Saattoporan Au-Cu on myös Kittilän kunnan alueella oleva esiintymä, jossa on ollut kaivostoimintaa vuosina 1988–95. Esiintymä sijaitsee Levijärvi-Loukisen tapaan Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä ja on suuntautunut Sirkka hiertovyöhykkeen kulun suuntaisesti. Esiintymän juonet ovat vahvasti albiittisoituneita. Tutkimusten perusteella Saattoporan esiintymän fluidien alkuperänä olisi karbonaattirikas metasedimenttikivet.