JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ihmisen harjoittama kalastus voi saada aikaan evolutiivisia muutoksia saaliskaloissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on alettu tutkia kalastuksen vaikutusta kalojen fysiologisten ja elinkierto-ominaisuuksien lisäksi myös käyttäytymisen näkökulmasta. Selvitin käyttäytymiseen kohdistuvan kalastusvalinnan ylisukupolvisia vaikutuksia tutkimalla ahvenpoikasten (Perca fluviatilis) persoonallisuutta suhteessa niiden vanhempien kalastusalttiuteen. Lisäksi tarkastelin poikasten kasvunopeuden ja käyttäytymisen välisen kytkösten yhteyttä kannibalismiin.

Tein käyttäytymiskokeita vanhempien kalastusalttiuden mukaan tuotettujen valintalinjojen poikasille; kalastettujen ja kalastukselta selviytyneiden poikasille sekä kontrolliryhmän poikasille. Kaikki poikaset olivat yksivuotiaita, joten niiden kokovaihtelu edusti kasvunopeuseroja sekä niistä seuraavia eri ruokailustrategioita. Kokoerojen perusteella tunnistin nopeakasvuisia poikasia mahdollisiksi kannibaaleiksi.

Tulosteni mukaan hidaskasvuiset poikaset olivat sosiaalisempia ja rohkeampia kuin nopeakasvuiset poikaset. Tulosteni perusteella käyttäytymiserot valintalinjojen välillä olivat riippuvaisia poikasten koosta. Havaitsin, että kalastettujen ahventen nopeakasvuiset poikaset olivat rohkeampia kuin kontrolliryhmän nopeakasvuiset poikaset. Sen sijaan kalastukselta selvinneiden vanhempien hidaskasvuiset poikaset olivat epäsosiaalisempia kuin kontrolliryhmän hidaskasvuiset poikaset.

Tulokseni osoittivat, että kasvunopeus ja persoonallisuus voivat olla kytköksissä. Niiden kytköksiin perustuen käyttäytymiseen kohdistuva kalastusalttius voi vaikuttaa epäsuorasti kasvunopeuteen suosimalla arkoja ja siten myös hidaskasvuisia yksilöitä. Rohkeisiin yksilöihin kohdistuva kalastus voi johtaa tietyn käyttäytymispiirteen, kuten ujouden, siihen kytkeytyneiden piirteiden yleistymiseen populaatiossa. Tämä saattaa johtaa ns. ujoussyndrooman ilmenemiseen voimakkaasti kalastetussa populaatiossa. Kalastuksen ylisukupolviset vaikutukset jälkeläisten kasvunopeuteen, ja siten kannibalismin väheneminen, voivat merkitä kalastusvalinnan suosiman hidaskasvuisuuden entistä voimakkaampaa yleistymistä. Kalastusvalinnan vaikutus kalojen käyttäytymiseen ei jää yksittäiseen sukupolveen, vaan se voi ulottua seuraavaan sukupolveen muokaten saaliskalapopulaatiota.