JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

English is an important language of communication in the modern global world. This has led to the phenomenon of people communication with each other in English all around the world regardless of their linguistic background. This phenomenon is called English as a lingua franca, or global English, which means using English to communicate with another person when you do not share the same language. The emergence of this field of linguistics has led to a debate in the educational field, whether English as a lingua franca (ELF) should be taught instead of the traditional English as a foreign language (EFL). Many countries still abide by the more standard way of EFL teaching. Meanwhile, the new Finnish core curriculum has implemented perspectives to its learning goals in English that could be interpreted as ELF positive. This leads to the topic of this thesis, which is the perceptions and experiences of Finnish English teachers about the phenomenon of ELF and how do they view it in the context of school. A qualitative study was conducted with the perspectives of phenomenography. This means investigating the perceptions and experiences of the participants. A thematic analysis was chosen as the method of analysis to complement these other methodologies. The results of the study found a total of nine different themes which were divided into two categories: primary themes and secondary themes. The primary themes found were perceptions and experiences of following topics: 1) global English as a phenomenon 2) positive impacts of global English in school 3) negative impacts of global English in school, and 4) development of English in the future. The five secondary themes were perceptions and experiences of: 1) global English as a tool 2) teaching global English 3) awareness and confidence in global English 4) global English in existing teaching materials, and 5) pupils and their English use. These themes described that Finnish English teachers are aware and knowledgeable of the ELF phenomenon and are willing to use the different methods of ELF in their teaching. The results showed that teachers generally worry about the increased need of differentiation and are generally against completely switching to ELF-based teaching and would instead combine traditional and modern ELF methods. Teachers were also aware of different teaching materials but were divided on their perceptions on their suitability for ELF-teaching. Teachers were also found to be aware of the pupils’ use of English outside of the school and the possible positive and negative impacts of that. The future of English was found to be bright, its influence growing with or even despite other languages and that both English communication and teaching would move towards a more ELF-oriented communication. From these results, more research on the different contexts of language use is called for and topics like English coursebooks and perceptions of pupils should also be investigated.

Tiivistelmä

Englanti on tärkeä kommunikaatiokieli modernissa globaalissa maailmassa. Tämä on johtanut ilmiöön, jossa ihmiset kommunikoivat keskenään englanniksi ympäri maailmaa riippumatta heidän kielitaustoistaan. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä englanti lingua francana, tai globaali englanti mikä tarkoittaa Englannin kielellä kommunikointia toisen ihmisen kanssa, kun puhujilla ei ole yhteistä kieltä. Tämän lingvistiikan alan nousu on johtanut väittelyyn koulutuksen maailmassa, pitäisikö englantia lingua francana (ELF) opettaa perinteisen vieraan englannin kielen (EFL) sijasta. Monet maat kulkevat edelleen standardin EFL-opetuksen mukaan. Sillä välin uusi Suomen perusopetuksen opetussuunnitelma on sisällyttänyt näkemyksiä englannin kielen oppimistavoitteisiin, jotka voisi tulkita ELF-positiivisiksi näkemyksiksi. Tämä johtaa tämän tutkielman aiheeseen, joka on suomalaisten englannin opettajien näkemykset ja kokemukset ELF-ilmiöstä ja siitä, kuinka he näkevät sen koulun kontekstissa. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin fenomenografian näkökulmiin perustuen. Tämä tarkoittaa osallistujien näkemyksien ja kokemuksien tutkimista. Temaattinen analyysi valittiin analysointitavaksi tukemaan muita metodologioita.

Analyysin tuloksena löytyi yhteensä yhdeksän erilaista teemaa, jotka jaettiin kahteen eri kategoriaan: pääteemat ja pienteemat. Löytyneet pääteemat jakautuivat näihin näkemyksiin ja kokemuksiin: 1) globaali englanti ilmiönä 2) globaalin englannin positiiviset vaikutukset koulussa 3) globaalin englannin negatiiviset vaikutukset koulussa, ja 4) englannin kehitys tulevaisuudessa. Viisi pienteemaa loivat näkemyksiä ja kokemuksia seuraavista: 1) globaali Englanti työkaluna 2) globaalin englannin opettaminen 3) tietoisuus ja itsevarmuus globaalissa Englannissa 4) globaali englanti olemassa olevissa opetusmateriaaleissa, ja 5) oppilaat ja heidän englannin kielen käyttö. Teemat kuvasivat opettajien olevan sekä tietoisia että osaavia ELF-ilmiön käyttäjiä. He ovat myös halukkaita käyttämään erilaisia ELF-metodeja opetuksessaan. Tulokset näyttivät, että opettajat yleensä huolehtivat lisääntyneestä eriyttämisestä ja yleisesti vastustavat täyttä vaihtoa ELF-opetukseen vaan sen sijaan yhdistäisivät perinteisiä ja moderneja ELF-metodeja. Opettajat olivat myös tietoisia erilaisista opetusmateriaaleista, mutta näkemykset materiaalien sopivuudesta olivat jakaantuneita. Opettajat olivat myös tietoisia oppilaiden englannin kielen käytöstä koulun ulkopuolella ja sen mahdollisista hyvistä ja huonoista vaikutuksista. Englannin kielen tulevaisuus oli tulosten mukaan valoisa. Kielen vaikutus tulisi kasvamaan joko muiden kielten kanssa, tai jopa niiden kustannuksella. Myös Englannin kielen käyttö kommunikaatiossa ja opetuksessa tulisi siirtymään ELF-orientoituneeseen suuntaan. Tulosten perusteella lisää tutkimuksia tarvitaan kielenkäytön eri konteksteista sekä englannin oppikirjoista ja oppilaiden näkemyksistä.