JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen ruumiillisuuden representoimaa postmodernia subjektia ja yhteiskuntakritiikkiä Richard Morganin romaanissa Altered Carbon (2002). Teoreettisena lähtökohtanani ovat Fredric Jamesonin teoriat postmodernismin ja myöhäiskapitalismin välisestä suhteesta ja kognitiivisesta kartoittamisesta. Jamesonin mukaan myöhäiskapitalismin postmodernissa tilassa subjektien on tyypillisesti entistä vaikeampaa sijoittaa itseään osaksi historiaa tai muutoinkaan paikantaa itseään ja asemaansa suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Tätä vastaan taiteessa on Jamesonin mukaan luotava kognitiivista kartoitusta, uutta paikan tajua. Kartoitus on eräänlainen yhteiskunnallinen akti, joka auttaa näkemään luokkasuhteita ja kyseenalaistamaan vallitsevia totuuksia. Tutkimuskysymykseni on, miten Altered Carbonia voidaan pitää postmodernia, myöhäiskapitalistista yhteiskuntaa kognitiivisesti kartoittavana teoksena. Ensin käsittelen tutkielmassani sitä, miten teoksen ruumiillisuuden tematiikkaa käytetään representoimaan eli kuvaamaan postmodernia subjektia. Ruumiillisuuden tematiikasta hahmottuu tutkielmassani neljä keskeistä, toistensa kanssa jännitteiseen suhteeseen asettuvaa piirrettä: posthumanistinen ruumiillisuus, tavaraistunut ruumiillisuus, habituaalinen ja henkilökohtainen ruumiillisuus, sekä ruumiittomuus. Näillä ruumiillisuuden kuvauksilla representoidaan laajemmin henkilöhahmojen kokemusmaailmaa postmodernistisessa todellisuudessa, eli pyritään kartoittamaan postmodernin subjektin tilannetta kuvatussa spekulatiivisessa yhteiskunnassa. Postmoderni subjekti osoittautuu teoksessa historiattomaksi, tavaraistuneeksi ja pirstaloituneeksi. Teos esittää kuvaamansa postmodernistisen, myöhäiskapitalistisen yhteiskunnallisen todellisuuden kriittisessä valossa ja tekee sen tietoisesti, pyrkien luomaan kognitiivista karttaa. Karttaa luodaan kuvaamalla markkinavoimia ja luokkaa, käsittelemällä kertomusten politiikkaa ja luomalla minäkertoja-päähenkilölle asemaa kerronnallisena toimijana, sekä hahmottelemalla kognitiivisen kartan ääriviivoja edelleen tekstin sisäisillä rinnakkaisilla teksteillä. Kognitiivinen kartta vahvistetaan dystooppisen ja utooppisen välisellä jännittellä, jota käsittelen tutkielman lopussa teoksen teknologiakuvausten ja kollektiivisuuden ilmausten kautta. Niiden kautta teoksesta hahmottuu se, ettei sen spekuloima tulevaisuus ole ollut edes teoksen maailmassa ainoa mahdollinen, vaan ainoastaan yksi mahdollinen historiallinen kehityskulku ja kertomus. Tulevaisuutta spekuloivana tieteiskirjallisuutena Altered Carbon tarjoaa yhdenlaisen näköalapaikan siihen, miten oma aikamme kokee nykyhetken ja kuvittelee menneisyyden tai tulevaisuuden — tai millaiseksi edes pystymme niitä kuvittelemaan.