JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Alzheimerin tauti (AT) on yleisin etenevä muistisairaus, sillä maailmanlaajuisesti noin 65 % kaikista muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia. Muistisairaudet ovat erityisesti ikääntyneen väestön ongelma, mutta niitä ilmenee myös työikäisessä väestössä. AT:a esiintyykin sekä perinnöllisenä varhain (alle 65-vuoden iässä) puhkeavana tautina että myöhään puhkeavana tautina. Varhain puhkeavan AT:n syynä ovat usein mutaatiot amyloidiprekursoriproteiinia (APP) ja presiniliinejä (PSEN1 ja PSEN2) koodaavissa geeneissä. Myöhään puhkeava AT sen sijaan johtuu useista samanaikaisesti vaikuttavista geneettisistä tekijöistä ja ympäristötekijöistä. AT:n oireita ovat muistin ja kognitiivisten toimintojen heikentyminen sekä muutokset käyttäytymisessä, ja oireet pahenevat taudin edetessä. AT:in ei ole parantavaa eikä estävää hoitoa, ja nykyisillä hoitomenetelmillä voidaan vain lievittää oireita. Siksi ristitekijöiden tunnistuksella ja taudin ennaltaehkäisyllä on tärkeä rooli AT:n yleisyyden vähentämisessä. AT:in liittyviä riskitekijöitä ovat etenkin apolipoproteiini E:n ε4-alleeli, beeta-amyloidin kasaantuminen amyloidiplakeiksi ja neuroinflammaatiota aiheuttavat proteiinit. Myös useat altistavat tekijät, kuten sydän- ja verisuonitaudit, ylipaino ja stressi lisäävät riskiä sairastua AT:in, koska ne aiheuttavat vaurioita aivoihin sekä lisäävät tulehdusta aivoissa ja muualla elimistössä. AT:a voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla, sillä ne muun muassa parantavat muistia ja kognitiivisia toimintoja sekä vähentävät tulehdusta ja amyloidiplakkien muodostumista. Useiden tutkimusten mukaan noin joka kolmas Alzheimerin tautia sairastava olisi voinut välttää sairastumisen tai viivästyttää sen alkamista ennaltaehkäisevillä menetelmillä.