JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin käytänteitä, joilla osoitetaan myötämielisyyttä ehdotuksia kohtaan yhdistysten hallitusten kokouksissa. Aineistona tutkimuksessani on 173 ehdotusvuoron ja 231 myötämielisyysvuoron muodostamia toimintajaksoja kymmenestä eri opiskelijajärjestön hallituksen kokouksesta. Kokoukset olen tallentanut syksyllä 2018, ja tallenteitten kesto on yhteensä lähes 13,5 tuntia. Tutkimusmenetelmänäni käytän keskustelunanalyysia.

Jaan aineistoni myötämielisyysvuorot kahdeksaan eri pääryhmään sen perusteella, mitä myötämielisyyden osoittamisen käytännettä ne edustavat. Yleisimpiä myötämielisyyden osoittamisen käytänteitä ovat ne, joilla kokoustaja osallistuu ehdottamiseen tai ehdotuksen muotoiluun. Toiseksi yleisin käytänne on eksplisiittinen hyväksyntä. Kolmanneksi ja neljänneksi yleisimpiä käytänteitä ovat ehdotuksen perusteleminen ja ehdotuksen myönteinen arvioiminen. Loput neljä käytännettä ovat ehdotusvuoron predikaattiverbin toisto, lyhyet ilmaukset ja kiteymät, sitoutuminen ehdotettuun toimintaan ja ehdotusvuoron nominin toisto.

Toiset käytänteet perustuvat myötämielisyysvuorojen kielelliseen rakenteeseen tai yksittäisiin sanavalintoihin ja toiset vuoron merkityssisältöön kokonaisuutena. Vuoron kielelliseen rakenteeseen ja yksittäisiin lekseemeihin perustuvia käytänteitä ovat eksplisiittinen hyväksyntä, lyhyet ilmaukset ja kiteymät, ehdotusvuoron predikaattiverbin toisto, ehdotusvuoron nominin toisto, ehdotuksen myönteinen arvioiminen, ehdotuksen perustelu, sitoutuminen ehdotettuun toimintaan sekä ehdotukseen yhtyminen ja ehdotuksessa esiintyneen nominin tarkoitteen kuvailu. Tarkastelen tässä tutkielmassa sitä, mitä sanastoon tai muotoon liittyviä ominaispiirteitä näillä käytänteillä on.

Selvitän myös, mitä rinnakkaistoimintoja on niillä myötämielisyysvuoroilla, jotka edustavat vuoron kokonaismerkityssisältöön perustuvia käytänteitä. Näitä toimintoja ovat ehdotuksen tarkentaminen, jatkoehdotuksen esittäminen, ehdotetun ajankohdan tai paikan tarkentaminen, ehdotuksen toistaminen toisin sanoin, yhteenvedon tekeminen ehdotuksesta sekä ehdotuksen perustelu. Viisi ensimmäistä toimintoa ovat samalla käytänteitä ehdottamiseen tai ehdotuksen muotoiluun osallistumiselle.

Tutkimukseni vahvistaa näkemystä toimintojen yhtaikaisuudesta sekä toimintojen ja käytänteitten verkottumisesta. Se nimittäin osoittaa, että useimmilla myötämielisyysvuoroilla kokoustajat tekevät paljon muutakin kuin osoittavat myötämielisyyttä ehdotuksia kohtaan: he muun muassa arvioivat ehdotuksia ja niitten toteuttamiskelpoisuutta, kehittävät, tarkentavat ja jatkavat ehdotuksia, esittävät tulkintojaan ehdotuksista, yrittävät vaikuttaa muitten kokoustajien näkemyksiin ja ehdotusten hyväksymiseen sekä osoittavat varauksellisuutta mutta myös sitoutumista ehdotettua toimintaa kohtaan.