JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatintutkielmassani olen tutkinut nimilautakunnan vuosina 2015–2019 hylkäämiä etunimiä, joita on haettu vastasyntyneille lapsille. Selvitän, miksi nimilautakunta ei ole hyväksynyt haettua etunimeä tai etunimikokonaisuutta, eli miksi nimi on hylätty. Tutkin myös, millaisia hylätyt nimet ovat, onko niissä esimerkiksi yhtäläisyyksiä. Lopuksi tarkastelen, tapahtuuko hylätyissä nimissä muutosta viiden vuoden aikana, ja jos tapahtuu, millaisia muutokset ovat.

Tutkimusaineistonani ovat nimilautakunnan pöytäkirjat, joista olet poiminut tutkimukseeni mukaan vain vastasyntyneille haetut ja hylätyt nimet. Aineistossani on yhteensä 42 nimeä, jotka nimilautakunta on hylännyt vuosina 2015–2019. Koska aineistoni kattaa nimiä viiden vuoden ajalta, tarkastelen hylättyjä nimiä kahden eri nimilain voimassaoloaikana.

Hylättyjä nimiä tarkastellessani käytän apunani sanastontutkimusta, josta saan tietoa muun muassa nimien semantiikasta. Jaan tutkimuksessani hylätyt nimet ryhmiin niiden hylkäämissyiden perusteella, ja erittelen esimerkiksi etunimien muotoa, kirjoitustapaa ja sukunimimäisyyttä. Täten tutkimukseni on aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkielmani tuloksista käy ilmi, että yhdellä etunimellä voi olla useampi kuin yksi hylkäämissyy. Sama nimi voi esimerkiksi olla muodoltaan ja kirjoitustavaltaan nimeksi soveltumaton ja lisäksi nimen merkityssisällöstä voi aiheutua lapselle haittaa. Vuosina 2015–2019 yleisimmät hylkäämissyyt ovat nimen muoto, kirjoitusasu ja sisältö sekä nimestä lapselle aiheutuva haitta. Yli puolet aineistoni nimistä, 22 nimeä, on hylätty vieraskielisyyden vuoksi. Lähestyttäessä vuotta 2019 vieraskielisten nimien määrä myös kasvaa, mikä kertoo ulkomailla opiskelun, työnteon ja asumisen suosiosta. On oletettavissa, että vieraskielisten nimien osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan niin hylätyissä kuin hyväksytyissä nimissä.