Kipuilua muutoksessa : luokanopettajuuden vuosikymmenten muutos työhyvinvoinnin haastajana
Jaakola, Karita (2021-02-19)
Jaakola, Karita
K. Jaakola
19.02.2021
© 2021 Karita Jaakola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102201218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102201218
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin luokanopettajuuden vuosikymmenten aikana kokemia muutoksia ja peilata niiden ilmenemistä nykypäivän luokanopettajuudessa. Lisäksi arvioin tutkimuksessani, miten muutokset ovat vaikuttaneet luokanopettajien työhyvinvointiin. Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusta tehdään jo tutkitusta tiedosta. Tarkoituksena on antaa ajankohtaista tietoa luokanopettajien työhyvinvoinnin heikentymisen taustalla olevista tekijöistä ja kuvailla luokanopettajuutta muutoksen keskellä. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa ja luokanopettajien työhyvinvoinnin parantamiseen liittyvissä projekteissa.
Luokanopettajien heikentynyt työhyvinvointi ja alanvaihto ovat olleet mediassa esiintyviä ilmiöitä viime aikoina. Heikentyneeseen työhyvinvointiin ja alanvaihtoon ovat vaikuttaneet kehitystarpeet ja jatkuva muutostahti. Muutosten laajuus kattaa yhteiskuntatason muutokset, ammatin kokemat muutokset ja koulujärjestelmää ohjaavat tekijät, kuten opetussuunnitelman. Huomioin myös ajan aspektin tarkastelemalla muutosta vuosikymmenten aikana pelkän nykypäivän sijasta.
Tutkimuksessani lähtökohtana ovat muutokset 1950-luvulta 2020-luvulle asti. Näitä muutoksia peilaan nykypäivän luokanopettajuuteen. Ilmenevät muutokset ja eroavaisuudet mahdollistavat arvioinnin luokanopettajien työhyvinvoinnin heikentymisen perimmäisistä syistä.
Vuosikymmenten tarkastelussa korostuneet muutokset koskivat rooleja, osaamisen laaja-alaisuutta, yhteistyön lisääntymistä ja itsensä kehittämistä. Työhyvinvoinnin heikentymisen syiksi nousivat yhteiskuntatason muutokset, työn luonteen muutos, ammatin asema ja arvostus sekä valmiudet. Resurssit tai luokanopettajakoulutuksen antamat valmiudet eivät riitä vastaamaan uusiin muutosten luomiin tarpeisiin työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Muutosten yhteissumman vaikutus haastaa luokanopettajien työhyvinvointia ja johtaa muutoksessa kipuiluun.
Luokanopettajien heikentynyt työhyvinvointi ja alanvaihto ovat olleet mediassa esiintyviä ilmiöitä viime aikoina. Heikentyneeseen työhyvinvointiin ja alanvaihtoon ovat vaikuttaneet kehitystarpeet ja jatkuva muutostahti. Muutosten laajuus kattaa yhteiskuntatason muutokset, ammatin kokemat muutokset ja koulujärjestelmää ohjaavat tekijät, kuten opetussuunnitelman. Huomioin myös ajan aspektin tarkastelemalla muutosta vuosikymmenten aikana pelkän nykypäivän sijasta.
Tutkimuksessani lähtökohtana ovat muutokset 1950-luvulta 2020-luvulle asti. Näitä muutoksia peilaan nykypäivän luokanopettajuuteen. Ilmenevät muutokset ja eroavaisuudet mahdollistavat arvioinnin luokanopettajien työhyvinvoinnin heikentymisen perimmäisistä syistä.
Vuosikymmenten tarkastelussa korostuneet muutokset koskivat rooleja, osaamisen laaja-alaisuutta, yhteistyön lisääntymistä ja itsensä kehittämistä. Työhyvinvoinnin heikentymisen syiksi nousivat yhteiskuntatason muutokset, työn luonteen muutos, ammatin asema ja arvostus sekä valmiudet. Resurssit tai luokanopettajakoulutuksen antamat valmiudet eivät riitä vastaamaan uusiin muutosten luomiin tarpeisiin työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Muutosten yhteissumman vaikutus haastaa luokanopettajien työhyvinvointia ja johtaa muutoksessa kipuiluun.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31907]