JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleisiä äänioireet ovat laulajilla, mikä on heidän äänioireista kokemansa haitta puhe- ja lauluäänessä ja onko niiden välillä yhteyttä. Lisäksi tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia koetut haitat ovat lauluäänessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vastausta kysymykseen, mitkä asiat vaikuttavat laulajien kokemaan psykososiaaliseen haittaan laulaessa.

Tutkimukseen osallistuneita laulajia oli yhteensä 62, joista 52 % oli naisia ja 48 % miehiä. Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä oli, että koehenkilö on ammatikseen päätoimisesti tai osa-aikaisesti laulava henkilö. Tutkimus toteutettiin netissä kyselylomakkeen avulla, joka koostui taustatietoja kartoittavasta osuudesta ja Cohenin ym. (2009) Singing Voice Handicap 10-indeksistä ja Simbergin, Salan, Laineen ja Rönnemaan (2001) äänioirekyselystä. Aineiston tilastollinen analyysi toteutettiin Statistical Package for Social Sciences -ohjelmalla (SPSS 25.0). Puhe- ja lauluäänessä koetun haitan välistä yhteyttä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Musiikkialalle kouluttautuneiden ja ei musiikkialalle kouluttautuneiden välistä eroa laulamisessa ilmeneviin psykososiaalisiin haittoihin, sekä tupakoinnin, nuuskan, alkoholin ja kahvin käytön aiheuttamaa eroa laulamisessa ilmeneviin psykososiaalisiin haittoihin mitattiin Mann-Whitneyn-U-testien avulla.

Tulokset osoittivat, että tutkittavista 19 %:lla oli todettu äänihäiriö, kun taas 81 %:lla tutkimukseen osallistuneista ei ollut aikaisempia äänihäiriöitä. Laulajien puheäänessä kokeman haitan eli Simbergin ym. kyselylomakkeen keskiarvo oli 13,27. Lauluäänessä koetun haitan, jota mitattiin Cohenin ym. (2009) kyselylomakkeella, keskiarvo oli 17,60. Simbergin ym. kyselylomakkeen summamuuttujien ja SVHI-10-indeksin summamuuttujien välillä on tilastollisesti merkitsevä keskivahva positiivinen korrelaatio (rs = 0,44; p < 0,001).

Musiikkialan koulutusta saaneet laulajat kokivat tilastollisesti merkittävästi vähemmän psykososiaalista haittaa laulaessaan kuin henkilöt, joilla ei ollut musiikkialan koulutusta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös elämäntapojen merkitystä laulamisessa koettuihin psykososiaalisiin haittoihin, mutta millään elämäntapoihin liittyvillä seikoilla, kuten tupakoinnilla tai alkoholin käytöllä, ei ollut tilastollista vaikutusta laulamisessa koettuun psykososiaaliseen haittaan tässä tutkimuksessa.

Simbergin ym. (2001) kyselylomakkeeseen vastanneet eivät suurimmaksi osaksi kokeneet kyselylomakkeessa esitettyjä haittoja puheäänessään joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi äänen käheytymistä aamuisin esiintyi suurimmalla osalla vastaajista viikoittain. Cohenin ym. (2009) SVHI-10-indeksin väittämissä esitettyjä laulamisessa ilmeneviä psykososiaalisia haittoja laulajat eivät myöskään kokeneet kovin usein. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Jatkotutkimuksen aiheeksi sopisi esimerkiksi musiikkialan koulutuksen merkitys laulajien äänenkäytössä ilmeneviin psykososiaalisiin haittoihin.