JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin positiivisen pedagogiikan menetelmää sekä sitä, miten luokanopettaja voi tukea oppilaiden luonteenvahvuuksia koulussa. Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiivisen psykologian tutkimukseen. Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian tutkimusmenetelmien soveltamista kasvatuksen ja koulutuksen kentällä. Menetelmään kuuluvat oleellisesti luonteenvahvuudet ja hyveet. Jokaisella ihmisellä on omat luonteenvahvuutensa, joita löytyy eri elämäntilanteesta riippumatta. Luonteenvahvuudet voivat muuttua elämän varrella ja niitä voi kehittää. Hyveet ovat vahvuuksista muodostuvia kokonaisuuksia. Seligmanin ja Pettersonin VIA-vahvuusluokittelun mukaan hyveitä on kuusi ja niiden alle sijoittuu 24 luonteenvahvuutta.

Tutkimuksessani tarkastelen, miten opettaja voi tukea oppilaiden vahvuuksia koulussa. Positiivinen opettaja keskittyy lapsista löytyvään hyvään sekä auttaa heitä löytämään omat luonteenvahvuutensa. Hyvät ihmissuhteet ovat positiivisen pedagogiikan keskiössä, sillä niiden avulla elämä voidaan kokea myönteisenä ja niistä saadaan voimaa arjen tilanteisiin.

Positiivista pedagogiikkaa pystyy parhaiten toteuttamaan opettaja, joka on omaksunut kyseisen menetelmän osaksi omaa elämäänsä. Positiivisen pedagogiikan avulla pyritään huomaamaan kaikki ympärillä oleva hyvä sekä tähtäämään pidempiaikaiseen hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että se korostaa liikaa positiivisuutta. Negatiiviset tunteet ja vastoinkäymiset kuuluvat kuitenkin luonnollisena osana elämään, ja positiivisen pedagogiikan avulla nämä pyritään kääntämään voimavaraksi.

Lasten ja nuorten keskuudessa esiintyy nykyään melko paljon masennusta. Tämän tutkimuksen avulla positiivista pedagogiikkaa halutaan tuoda esiin, ja korostaa sen merkitystä lasten hyvinvoinnin rakentajana.