Positiivista pedagogiikkaa perheisiin : varhaiskasvatuksessa tehtävän yhteistyön avulla
Vähänen, Johanna (2021-03-18)
Vähänen, Johanna
J. Vähänen
18.03.2021
© 2021 Johanna Vähänen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103191408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103191408
Tiivistelmä
Positiivinen pedagogiikka on tällä hetkellä esillä oleva kasvatussuuntaus, jota voidaan käyttää eri muodoissa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Myönteisillä kasvatusmenetelmillä voidaan tukea lasten hyvinvointia ja oppimista sekä sosiaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on saatavilla paljon positiivisen pedagogiikan materiaalia ja tietoa. Tällä tutkimuksella etsin keinoja positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen perheiden kasvatustyössä.
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli löytää yhteistyön keinoja, joilla voidaan lisätä varhaiskasvatuksen asiakasperheiden positiivisen pedagogiikan tietoisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkin, miten lapsi hyötyy positiivisesta pedagogiikasta ja mitä positiivisen pedagogiikan menetelmiä perheet voivat käyttää. Suoritin tutkimuksen kvalitatiivisena sisällönanalyysina ja hyödynsin systemaattista kirjallisuuskatsausta tutkimuksen suorittamiseen. Sisällönanalyysi oli tutkimukseni kannalta oleellinen keino tutkimustulosten saavuttamiseksi, koska perheiden positiivisen pedagogiikan tietoisuuden lisäämisestä ei löytynyt aiempaa tietoa. Käytin tutkimuksessa positiivisen pedagogiikan ja varhaiskasvatuksessa tehtävän yhteistyön kirjallista materiaalia, tutkimuksia ja tieteellistä kirjallisuutta, minkä avulla pääsin tavoitteeseeni.
Tutkimukseni mukaan lapset hyötyvät positiivisesta pedagogiikasta kokonaisvaltaisesti oppimisen ja hyvinvoinnin saralla sekä sosioemotionaalisesti. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä löysin useita, jotka soveltuvat niin varhaiskasvatukseen, kuin perheiden käytettäväksi. Sisällönanalysoinnin avulla jaoin positiivisen pedagogiikan tietoisuuden lisäämisen varhaiskasvatuksessa tehtävän yhteistyön avulla viiteen kategoriaan: 1. positiivisen pedagogiikan etujen tuominen esiin, 2. lapsen mielipiteisiin ja tunteisiin paneutuminen, 3. lapsen vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen, 4. lapsen toimintaympäristön muokkaaminen ja perheen myönteisiin käytänteihin vaikuttaminen sekä 5. käytännön esimerkit ongelmanratkaisutilanteisiin. Koostin tutkimustulosten avulla Liitteen 1. Vinkkejä positiivisen pedagogiikan tietoisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksen asiakasperheissä — Opas varhaiskasvatukseen.
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli löytää yhteistyön keinoja, joilla voidaan lisätä varhaiskasvatuksen asiakasperheiden positiivisen pedagogiikan tietoisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkin, miten lapsi hyötyy positiivisesta pedagogiikasta ja mitä positiivisen pedagogiikan menetelmiä perheet voivat käyttää. Suoritin tutkimuksen kvalitatiivisena sisällönanalyysina ja hyödynsin systemaattista kirjallisuuskatsausta tutkimuksen suorittamiseen. Sisällönanalyysi oli tutkimukseni kannalta oleellinen keino tutkimustulosten saavuttamiseksi, koska perheiden positiivisen pedagogiikan tietoisuuden lisäämisestä ei löytynyt aiempaa tietoa. Käytin tutkimuksessa positiivisen pedagogiikan ja varhaiskasvatuksessa tehtävän yhteistyön kirjallista materiaalia, tutkimuksia ja tieteellistä kirjallisuutta, minkä avulla pääsin tavoitteeseeni.
Tutkimukseni mukaan lapset hyötyvät positiivisesta pedagogiikasta kokonaisvaltaisesti oppimisen ja hyvinvoinnin saralla sekä sosioemotionaalisesti. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä löysin useita, jotka soveltuvat niin varhaiskasvatukseen, kuin perheiden käytettäväksi. Sisällönanalysoinnin avulla jaoin positiivisen pedagogiikan tietoisuuden lisäämisen varhaiskasvatuksessa tehtävän yhteistyön avulla viiteen kategoriaan: 1. positiivisen pedagogiikan etujen tuominen esiin, 2. lapsen mielipiteisiin ja tunteisiin paneutuminen, 3. lapsen vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen, 4. lapsen toimintaympäristön muokkaaminen ja perheen myönteisiin käytänteihin vaikuttaminen sekä 5. käytännön esimerkit ongelmanratkaisutilanteisiin. Koostin tutkimustulosten avulla Liitteen 1. Vinkkejä positiivisen pedagogiikan tietoisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksen asiakasperheissä — Opas varhaiskasvatukseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]